Esimies(kin) tarvitsee rehellistä palautetta kehittyäkseen ja johtaakseen hyvin

Palautteen merkitystä ihmisten elämässä ei voi koskaan liikaa korostaa. Lyhyesti määriteltynä palaute tarkoittaa sitä, että se on tietoa toiminnassa menestymisestä. Palaute on muutoksen ja oppimisen olennainen osa. Ilman palautetta ihminen ei voi kehittyä ja kehittää omaa toimintaansa. Tämän vuoksi Lisää

Oikeanlaiset tunnekuvat sitouttavat työntekijän työpaikkaansa – vääränlaiset vieroittavat

Olen muutamassa aikaisemmassa blogikirjoituksessani tuonut tunneälyä esille yksilötasolla, mutta asiaa voi tarkastella laajemminkin eli organisaatiotasolla. Moni ei aina ajattele sitä, että tunneäly vaikuttaa paitsi yksilöitten niin myös organisaatioiden kautta. Tämä tulee esille siten, että miettie Lisää

Narsisti esimiehenä – työyhteisön toiminnan teholamautin

Narsisti-sana perustuu kreikkalaisen mytologian kertomukseen Narkissos-nimisestä nuorukaisesta. Tarinan mukaan Narkissos oli komea nuori mies, jolle oli ennustettu, että hän ei eläisi vanhaksi, jos näkisi oman kuvansa. Narkissoksella oli monia ihailijoita, mutta hän torjui heidät kaikki. Lopulta jum Lisää

Tunnejohtaminen lisää sekä työssä viihtymistä että työn tuottavuutta

Tunneosaamisen merkitys työpaikoilla on suuri. Monissa tutkimuksissa on todettu, että oman työn hallitsemattomuuden tunne, työn mielekkyyden kokemusten vähäisyys, henkinen väkivalta ja työpaikkakiusaaminen johtuvat työyhteisöjen tunneongelmista, joihin ei ole osattu tai ehditty puuttua ajoissa. Tunn Lisää

Tunneälyn merkitys korostuu työelämässä ja johtamisessa

Suomalaisessa työelämässä mitattaessa ihmisen menestymistä työssä kiinnitetään vieläkin liian paljon huomiota työn tekniseen osaamiseen ja laajaan tietotasoon, vaikka pääpainon tulisi olla sosiaalisessa älykkyydessä eli tunneälyssä. Tämä siitäkin huolimatta, että lukuisissa tutkimuksissa on todettu Lisää

”Hauku tai kehu, mutta ilman palautetta ei kasva kukaan jehu”

Otsikko tuntuu ehkä yhtäkkiä turhan raflaavalta, mutta siinä kuitenkin piilee totuus. Tuon otsikon takana on erään asiakasyritykseni, suuren suomalaisen sukuyhtiön, vanha ja kokenut johtaja. Hän kertoi kehittäneensä tuon lauseen itselleen muistikaavaksi siitä, että työyhteisössä jokainen ihminen tar Lisää

Työpaikkamarisija – työyhteisön ilonpilaaja

Työskennellessäni vielä yliopistolla, eräs kollegani ja hyvä ystäväni, joka tutki mm. suomalaista kateutta, tiivisti kerran minulle mainiosti suomalaisen kateuden ytimen. Hän jaotteli suomalaisen kateuden kahteen päätyyppiin käyttäen nimiä ”pohjalainen” kateus ja ”hämäläinen” kateus. Hänen mukaansa Lisää

Johtajien rekrytoinnissa käytettävä taitoa, harkintaa ja kaukonäköisyyttä

Lähiaikoina mm. Hämeenlinnaan valitaan uusi kaupunginjohtaja. Minäkin ajattelin hieman laittaa lusikkaani tuohon keittoon… Koko organisaation, olkoon kyseessä sitten julkishallinnon tai yksityisen alan yritys, kannalta tehdään tärkeimpiä valintoja silloin, kun sen ylimpään johtoon valitaan joh Lisää

Tiimi ja työryhmä – mitä niillä oikein tarkoitetaan?

Jo 1990-luvulla, ”Suuren Tiimibuumin” aikaan, keskusteltiin paljon käsitteistä ”tiimi” ja ”työryhmä”. Eli mitä eroja ja mitä yhtäläisyyksiä niillä oikein oli. Itsekin muistan tiimivalmentajana kirjoittaneeni muutaman artikkelin asiasta ja olleeni monissa seminaareissa ja muissa tilaisuuksissa puhuma Lisää

Tulevaisuuden hyvä johtaja – onko heitä jo tänään?

Näin uuden vuoden alkaessa sitä miettii jo työnkin puolesta, millaisia asioita itse odottaa hyviltä johtajilta. Vaatimukset johtajille ovat jatkuvasti kasvaneet, mutta perusasiat ovat kuitenkin samanlaisia kuin ennenkin. Tärkeintä mielestäni on se, että johtajien tulisi ajatella työtään ja rooliaan Lisää
css.php