Tehokkaan johtajan intohimo ”piiskaa” hänen työyhteisönsä hyvään tulokseen

Vielä nykyään tuntuu olevan trendinä, että johtajia kategorisoidaan mustavalkoisesti niin ”hyviin” kuin ”huonoihinkin” johtajiin. Joskus itsekin myönnän syyllistyneeni tähän. No, perustelen asiaa usein sillä, että lyhyissä blogeissa ja artikkeleissa asioita on helppoa käsitellä luokittelemalla ja tekemällä erilaisia listoja. Huono puoli asiassa on kuitenkin se, että näin monet asiat ja niiden käsittely jäävät pintapuoliseksi. Tietysti listoilla kikkailua voidaan puolustella sillä, että näin johtajuutta ja siinä menestymistä on mahdollista mitata ja vertailla. Minun mielestäni kuitenkin vielä tärkeämpää olisi muistaa se, että vaikka johtajia määriteltäisiinkin erilaisiin luokkiin tai ryhmiin kuuluviksi ominaisuuksiensa ja taitojensa puolesta, vielä tärkeämpää on se, että vaikuttavatko he, ja miten he käytännössä kykenevät vaikuttamaan, omilla toimillaan ja esimerkillään omaan organisaatioonsa sekä työyhteisöönsä. Tämä on syytä muistaa myös seuraavassa, kun pyrin määrittelemään käsitettä tehokkaasta johtamisesta.

Mitä tehokkaalla johtamisella oikein tarkoitetaan? Tehokkuus käsitteenä määritellään lyhyesti ”Saavutettujen tulosten ja käytettyjen resurssien suhteena”. Johtajan tehokkuuteen liitettynä johtajan asiaa voidaan mitata tarkastelemalla tehokkuutta kahden näkökulman kautta. Ensimmäinen näkökulma liittyy johtajan henkilökohtaiseen tehokkuuteen eli siihen miten hän mm. pystyy kehittämään omia ominaisuuksiaan ja taitojaan, nostamaan työtehoaan, priorisoimaan työtään tai aikatauluttamaan työpäiväänsä mahdollisimman tehokkaasti. Toinen, edellistä vielä tärkeämpi, näkökulma liittyy siihen, miten hän kykenee nostamaan kollegoittensa sekä työntekijöittensä tehokkuutta ja suorituksen laatua. Tähän näkökulmatarkasteluun sopii mainiosti se, että monissa amerikkalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että tehokkaiden johtajien käyttäytyminen voidaan jakaa kolmeen pääalueeseen. Nämä alueet sisältävät sen, millaisen työympäristön he luovat omaan organisaatioonsa, millaisia arvoja he tuovat esille ollessaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa sekä miten he suhtautuvat omaan itseensä ihmisenä ja johtajana.

”Johtajan merkitys työ- ja asenneympäristön luomisessa ja ylläpitämisessä on hyvin suuri”

Tarkasteltaessa innovatiivisten tiimien toimintaa on havaittu, että johtajan, ja laajemmin tarkasteltuna koko organisaation johdon, merkitys työ- ja asenneympäristön luomisessa ja ylläpitämisessä on hyvin suuri. Oikeanlainen ympäristö sallii ihmisten kommunikoida keskenään aidosti ja luonnollisesti, mahdollistaa ihmiset saavuttamaan tehokkaan ja luovan flow-tunnetilan heidän työssään sekä auttaa ihmisiä löytämään innovatiivisia ratkaisuja työn haasteisiin. Johtajat ovat omassa organisaatiossaan vastuussa innostavan tunnetilan virittämisessä sekä avoimuutta, yhteisöllisyyttä ja innovatiivisuutta tukevan ilmapiirin luomisessa työyhteisössään. Johtajan on luotava ja ylläpidettävä työntekijöittensä keskuudessa turvallisuudentunnetta, joka mahdollistaa heidän tehdä työtehtävissään parhaansa sallimalla myös harkittujen riskien ottamisen. Tehokas johtaja kykenee saamaan aikaan tämän puolustamalla organisaatiossa hierarkiassa ylöspäin työntekijöittensä etuja kaikkien heidän työssään tarvittavien resurssien hankkimisessa, pitämällä esillä työntekijöiden tekemää työtä erilaisissa tilanteissa sekä mahdollisten virheiden ilmetessä kantamalla näistä lopullisen vastuun. Lisäksi tehokkaat johtajat luovat työyhteisöönsä sellaisen työkulttuurin, joka edistää tehokkuutta tukevia arvoja sekä vahvistaa positiivisia käyttäytymisnormeja.

”Tehokkaan johtajan on toimittava moraalisesti ja eettisesti oikein”

Jotta tehokas johtaja kykenisi luomaan ja ylläpitämään edellä mainittua tehokasta työympäristöä, hänen pitää itse toimia hyvänä esimerkkinä asiassa. Tehokkaan johtajan on toimittava moraalisesti ja eettisesti oikein sekä viestittävä selkeästi omat odotuksensa muille ihmisille. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen on itse toimittava moraalisesti oikein, oltava reilu muita ihmisiä kohtaan sekä viestittävä tämä toimintamalli myös muille työyhteisön jäsenille. Näin he kykenevät luomaan työyhteisöön ilmapiirin, jossa ihmiset haluavat työskennellä yhdessä muiden kanssa. Tällainen ilmapiiri estää myös virheiden tapahtuessa ihmisten syyllistämisen. Tärkeintä ei tällöin ole syyllisten hakeminen, vaan virheiden korjaaminen sekä niiden esille tulemisen uudelleen estäminen. Tehokas johtaja ymmärtää myös mikromanageroinnin haitat. Hän luottaa työntekijöihinsä sekä sallii itseohjautuvuuden ja henkilökohtaisen autonomian työnteossa. Näin salliessaan hän samalla viestittää työntekijöilleen täyden tukensa heidän toimilleen ja itsenäisille päätöksille, jotka tapahtuvat yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden sallimissa rajoissa. Lisäksi tehokas johtaja on aktiivinen vuorovaikutuksessaan olemalla erityisesti hyvä kuuntelija sekä tehokas palautteen antaja.

”Jokaisen johtajan on löydettävä oma johtamistyylinsä, mikä perustuu hänen omaan persoonaansa sekä aitouteen ihmisenä”

Edellä mainitut kaksi aluetta toivat esille enemmänkin tehokkaan johtajan ulkoista ja näkyvää toimintaa, mutta kolmas tärkeä näkökohta tehokkaassa johtajuudessa on se, miten johtaja suhtautuu omaan itseensä ihmisenä ja johtajana. Lähtökohtana on, että ei ole olemassa kahta johtajaa, jotka johtavat täysin samalla tavalla, vaan jokaisen johtajan on löydettävä oma johtamistyylinsä, mikä perustuu hänen omaan persoonaansa sekä aitouteen ihmisenä. Jokaisen johtajan on jatkuvasti tiedostettava oma itsensä, tunnettava omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä kyettävä kasvamaan niin ihmisenä kuin johtajana. Lisäksi tämä kasvaminen ja kehittyminen ei voi päättyä koskaan. Tehokkaiden johtajien on tiedostettava omat henkilökohtaiset arvonsa sekä niiden vaikutukset omaan johtajuuteensa ja päätöksentekoon. Tehokkaaseen johtajuuteen kuuluu oikea ja positiivinen asenne, päättäväisyys sekä luottamus omiin valintoihin ja niiden läpiviemiseen. Tämä kaikki edellyttää hyvää itsetuntemusta ja kykyä johtaa itseään. Tehokkaat johtajat ovat rohkeita, itsevarmoja, luottamusta herättäviä ihmisiä, jotka pyrkivät jatkuvasti kehittymään. Näin he kykenevät luomaan luottamusta ja inspiraatiota lähellään oleviin ihmisiin.

Seuraavaksi voisin vielä hieman tarkemmin määritellä, millaisia taitoja ja kykyjä vaaditaan tehokkailta johtajilta. Edellä olenkin jo hieman kertonut näistä, mutta nyt ajattelin ottaa esille kymmenen asiaa, mitkä mielestäni voidaan liittää tehokkaisiin johtajiin. Lista ei kuitenkaan ole täydellinen, vaan sinne jokainen lukija voi helposti löytää myös omia suosikkejaan.

”Organisaatiossa on oltava toimivat vuorovaikutteiset viestintäkanavat työntekijöiden ja johdon välillä”

1. Tehokkaalta johtajalta vaaditaan taitoa viestiä selkeästi ja vakuuttavasti. Kaikissa organisaatioissa tieto on valtaa. Tehokas johtaja varmistaakin, että kaikille organisaation työntekijöille annetaan oikeaa ja reaaliaikaista tietoa organisaation visiosta, tavoitteista, strategioista sekä onnistumisista ja epäonnistumisista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että organisaatiossa on toimivat vuorovaikutteiset viestintäkanavat työntekijöiden ja johdon välillä. Näin johto saa jatkuvasti uutta tietoa ja ideoita työntekijöiltään toiminnan kehittämiseksi sekä työntekijät saavat johtajiltaan reaaliaikaista palautetta ja reaaliaikaista tietoa organisaation nykytilanteesta sekä tulevaisuuden linjauksista.

Tehokas johtaja ymmärtää, että viestintä ei ole pelkästään keskustelua, vaan hyvän viestijän perimmäisenä tavoitteena on se, että viesti myös ymmärretään oikein. Taito viestiä liittyy taitoon kuunnella. Kuunteleminen on vähintään yhtä tärkeää kuin puhuminen. Tämän takia tehokas johtaja pyrkiikin kuuntelemaan enemmän kuin mitä hän puhuu.

Tehokkaalla viestijällä on myös taito viestiä vakuuttavasti. Hän osaa kertoa oikeat viestit oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Hänellä on kyky viestittää asioita tavalla, joka inspiroi, motivoi, vakuuttaa ja, kun on tarvetta, myös ohjaa. Näin joutokäynnillä toimivasta ja rutiinien uuvuttamasta organisaatiostakin on mahdollista saada vähitellen tehokas ja tuottava yksikkö.

”Hyvän johtajan pitää olla unelmoija”

2. Tehokas johtaja on visionääri. Hyvän johtajan täytyy olla unelmoija. Tällä en tarkoita mitään päiväunien näkemistä, vaan sitä, että hänellä pitää olla kyky nähdä tulevaisuuteen. Jokaisen visionäärijohtajan haasteena on, että hän ei saa kiiruhtaa niin kaukana työntekijöittensä edessä, että he putoavat hänen vauhdistaan. Jos näin tapahtuu, aiheuttaa se työntekijöille tunteen eksyksissä olemisesta. Tämä johtaa siihen, että he eivät kykene ymmärtämään visiota ja sen merkitystä. Tämän vuoksi visionäärisen johtajan on maalattava niin selkeä kuva tulevaisuudesta, joka kykenee inspiroimaan ihmisiä sekä myös saavuttamaan tämän tulevaisuuden. Tässä yhteydessä onkin tärkeää, että hän pystyy kommunikoimaan oman visionsa riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi työntekijöilleen. Lisäksi hänellä pitää olla kykyä ja voimaa konkretisoida oman unelmansa todellisuudeksi.

3. Tehokas johtaja on omistautunut ajamalleen ”agendalle”. Kaikki tehokkaat johtajat ovat innostujia ja sen myötä myös muiden innostajia. Vaikka tehokkaana johtajana oleminen ei aina välttämättä ole mitään ”herkkua”, häntä tarvitaan, jotta organisaatio kykenee toimimaan menestyksekkäästi jatkuvasti kovenevassa kilpailussa muiden organisaatioiden kanssa markkinoista ja asiakkaista. Omistautuminen on avain tähän. Tämä kuitenkaan ei vielä riitä, sillä hänen on kyettävä myös ilmaisemaan omistautumisensa selkeänä tarkoituksena ja agendana muille. Vahva johtaja viestittää omaa agendaansa niin usein kuin vain on mahdollista. Intohimo omaan agendaan toimii tärkeänä polttoaineena todelliselle omistautumiselle. Jos intohimoa ei ole, ei ole myöskään riittävää motivaatiota oman agendan toteuttamiseen.

4. Tehokas johtaja on pohjimmiltaan optimisti. Kaikki ihmiset haluavat työskennellä sellaisten ihmisten kanssa ja puolesta, jotka nostavat heitä ylöspäin sen sijaan, että painaisivat heitä maahan. Tehokas johtaja pyrkii löytämään positiivisia asioita työntekijöistään auttamalla heitä näin ylittämään tunteensa epäillä omia kykyjään. Optimistiset johtajat ovatkin ”tekemisen kulttuurin” oivia asianajajia. Heidän intohimonsa heittäytyä työhön ja uusiin ideoihin sytyttää helposti myös muiden innostuksen asiaan. Jos tällainen optimistinen asenne on aitoa, levittää se optimismia koko organisaatioon saaden näin innostuksen liekin roihahtamaan koko työyhteisöön. Tällöin työn tekeminen on paitsi hauskaa, niin myös tuloksellista.

5. Tehokas johtaja on itsevarma, mutta ei ylimielinen. Hyvät johtajat ovat aina itsevarmoja luottaen hyvin itseensä. Tämä itseluottamus heijastuu hyvin myös heidän työntekijöihinsä saaden heidät tekemään parastaan. Johtajan itsevarmuus rauhoittaa ja luo turvallisuuden tunnetta ympärilleen myös silloin, kun organisaatio kohtaa myrskyisiä ja vaikeita aikoja. Vaikka tehokas johtaja tietää omansa ja työyhteisönsä kykyjen rajat, tietää hän myös heidän saavuttavan kaiken sen, mitä he ovat päättäneet saavuttaa. Epäonnistuminen ei ole hänelle mikään vaihtoehto. Epävarma johtaja synnyttää epävarmoja työntekijöitä. Jos taas johtaja on oikealla tavalla itsevarma, ovat hänen työntekijänsä sitä myös.

6. Tehokas johtaja on nöyrä. Vaikka tehokas johtaja on itsevarma, hän ei kuitenkaan pidä jatkuvasti siitä meteliä. Nöyränä oleminen ei kuitenkaan ole mitään alistautumista ja nöyristelyä. Yksi tehokkaan johtajan vahva ominaisuus on kyky arvioida itseään ja toimiaan realistisesti. Tämä näkyy myös siinä, että hänellä ei ole mikään ongelma olla muiden arvioinnin kohteena tai vastaanottaa kritiikkiä muilta ihmisiltä. Tietenkään kenelläkään ei ole mukavaa joutua muiden arvostelun kohteeksi, mutta tehokas johtaja ymmärtää kritiikin perimmäisen tarkoituksen eli mahdollisuuden henkilökohtaiseen kasvuun. Lisäksi hyvä itsearviointi antaa johtajalle hyvän mahdollisuuden delegoida ns. heikkoja alueitaan niille ihmisille, jotka taas ovat vahvoja näillä alueilla. Näin organisaatio pääsee optimaalisiin tuloksiin hyvällä yhteistyöllä. Tämä nöyryys ja realistinen itsensä arvioiminen näkyy myös uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Tehokkaat johtajat palkkaavat mielellään sellaisia työntekijöitä, jotka enemmänkin täydentävät kuin lisäävät heidän kykyjään.

”Hyvät johtajat välittävät aidosti omien työntekijöittensä terveydestä ja hyvinvoinnista”

7. Tehokas johtaja välittää työntekijöistään. Hyvät johtajat välittävät aidosti omien työntekijöittensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Lisäksi tämä välittäminen heijastuu myös hänen työntekijöilleen. Tämä on tärkeää, sillä vahvaa johtajuutta ei voi kuvitellakaan olevan ilman, että johdettavat eivät uskoisi johtajiensa välittävän heistä. Totta kai johtajan pitää huolehtia organisaation missiosta ja vision toteutumisesta, mutta siitä huolimatta kaikkein keskeisin asia on siinä, että johtaja osoittaa välittävänsä jokaisesta työyhteisönsä jäsenestä. Palvelevana johtajana hän ohjaa työntekijänsä läpi erilaisten haasteellisten tilanteiden etsien aina ratkaisuja, jotka edistävät pitkän tähtäimen menestystä. Käytännössä tämä välittäminen näkyy organisaatiossa monin tavoin. Ensinnäkin, jotta ihmiset tekisivät parhaansa työssään, työyhteisössä pitää olla sellainen työilmapiiri, joka sallii heidän ottaa hallittuja riskejä, puhua suoraan ja rehellisesti ilman, että heitä rangaistaan, jos he näin tekevät. Toiseksi, hyvät johtajat ovat herkkiä ja he intuitiivisesti tuntevat omien työntekijöittensä tarpeet. He ymmärtävät mitkä asiat motivoivat työntekijöitä sekä samalla pitävät huolta heidän hyvinvoinnistaan. Johtajan välittäminen näkyy monin tavoin hänen käyttäytymisessään. Häneltä löytyy aina tarvittaessa aikaa keskustella työntekijöittensä kanssa. Hän on hyvä kuuntelija, joka osoittaa kiinnostuksensa myös kysymällä lisätietoja. Lisäksi välittävä johtaja haluaa jatkuvasti myös palautetta sekä mielipiteitä työntekijöiltään.

8. Tehokas johtaja kykenee tekemään päätöksiä. Yksi jokaisen johtajan tärkeimmistä ominaisuuksista on kyky tehdä päätöksiä, mitä viisaampia niin sitä parempi. Onnistuneiden päätösten tekeminen edellyttää häneltä kokonaisuuksien hallintaa, päättäväisyyttä, hallittua riskinottokykyä ja usein myös paljon rohkeutta. Päätöksenteko olisi todella helppoa ja jopa hauskaa, jos aina voisi tehdä päätöksiä, jotka miellyttävät kaikkia sen osapuolia. Mutta näin ei aina ole, vaan johtajat joutuvat tekemään myös vaikeita päätöksiä. Tehokkaat johtajat eivät kuitenkaan pelkää tehdä näitä nopeita ja rankkojakin päätöksiä, jos tilanne niin vaatii. Hyvä johtaja kykenee ennen päätöksentekoaan kuuntelemaan neuvonantajiensa neuvoja, mutta hän samalla myös tiedostaa, että varsinainen päätös on hänen tehtävä kuitenkin yksin. Lisäksi hän ymmärtää, että kun päätös on tehty, sen takana myös seistään ja pyritään kaikin keinoin saamaan se käytäntöön. Tosin on olemassa myös tilanteita, jolloin johtajan on myönnettävä tehneensä väärän päätöksen. Tällöin hänellä pitää olla rohkeutta myös perua tekemänsä päätös ja uuden pohdinnan jälkeen tehtävä aikaisempaa parempi päätös.

9. Tehokkaalla johtajalla on hyvä huumorintaju. Vaikka hyvä johtaja ottaa työnsä vakavasti, omaa hän myös huumorintajua. Hänellä on niin vahva itsetunto, että hän kykenee asettamaan itsensä alttiiksi sekä nauramaan omille mokilleen ja virheilleen. Tätä hän ei koe oman arvonsa alentamisena. Tehokas johtaja ymmärtää, että nauru tekee hyvää sekä yksilöille että yhteisölle. Lisäksi hän osaa erottaa terveen ja vahingollisen huumorin toisistaan. Tervehenkinen ja positiivinen nauru luo yhteisöllisyyttä sekä keventää raskasta työtä ja helpottaa vaikeitakin koettelemuksia.

10. Tehokas johtaja toimii suoraselkäisesti ja eettisesti oikein. Tehokkaalla johtajalla on vahva moraaliperusta. Jos näin on, niin kukaan ei kykene kyseenalaistamaan hänen persoonaansa, koska hän toimii niin kuin hän sanoo. Kun johtajan päätökset perustuvat ydinarvoihin, on se selvä merkki kaikille siitä, että niistä ei laisteta. Monissa tutkimuksissa on tullutkin esille, että työntekijät kaipaavat johtajaltaan juuri tällaista suoraselkäisyyttä. Tehokas johtaja kohtelee muita niin kuin haluaisi itseäänkin kohdeltavan. Tehokas eettinen johtaja johtaa omalla esimerkillään.

Jos ajatellaan tämän päivän, tai miksei eilisen päivänkin, menestyneimpiä johtajia, ei heidän menestyksensä ole tapahtunut vahingossa. Totta kai ripaus onneakin voi olla mukana, mutta kyllä he ovat tehneet työtäkin menestymisensä eteen. Lisäksi tie menestykseen ei ole välttämättä aina ollut helppo, vaan he ovat tehneet virheitä ja kohdanneet epäonnistumisia matkallaan menestykseen. Mutta he eivät ole lannistuneet epäonnistumisistaan ja virheistään, vaan ovat oppineet niistä. Virginin perustaja ja omistaja Richard Branson sanoi mainiosti eräässä haastattelussaan, että kukaan yrittäjä ei voi todella menestyä liiketoimissaan ellei hän ole tehnyt uransa aikana vähintään kahta konkurssia. No, tässä ehkä on hieman liioittelun makua, mutta on siinä paljon perääkin.

”Menestymiseen tarvitaan kovan työn lisäksi myös intohimoa ja intoa omaan agendaansa ja työhönsä”

Pelkkä kova työ ei kuitenkaan vielä tee kenestäkään menestyvää ja tehokasta johtajaa, vaan vaaditaan siihen muutakin. Menestymiseen tarvitaan myös intohimoa ja intoa omaan agendaansa ja työhönsä. Lisäksi tämä intohimo on kyettävä valjastamaan tehokkaaseen käyttöön ja välittämään se koko organisaatioon. Tehokas johtaja kykenee tekemään juuri näin. Hänellä on myös taito raivata pois tieltä niitä organisaation sisäisiä esteitä ja byrokratioita, jotka rajoittavat työntekijöiden luonnollista luovuutta ja oma-aloitteisuutta.

Tehokas johtaja johtaa sekä päällään että sydämellään. Näin saadaan aikaan sitä tehokkuutta ja hyvää tulosta, mitä johtajien oletetaan saavan aikaankin omassa organisaatiossaan.

Esa Lehtinen

7 kommenttia artikkeliin “Tehokkaan johtajan intohimo ”piiskaa” hänen työyhteisönsä hyvään tulokseen”
  1. avatar Harri sanoo:

    Teet hyvästä johtajasta nyt yli-ihmisen. Tehokas johtaja voi olla myös melkoinen mulkero, eikä esim Hitleriäkään voi millään kovin tehottomana pitää?

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Terve Harri!

      Täydellistä johtajaa ei ole, eikä tule. Hyvältä johtajalta ei vaadita mitään mahdottomia. Riittää kun hän on oma itsensä ja yrittää parhaansa. Hitler on itseasiassa varsin huono vertaus tehokkaaksi johtajaksi. Hän oli erittäin tehoton johtaja. Jos luet listaamaani 10 kohtaa, kuinka moni niistä sopii Hitleriin. Itse asiassa ei varmaan yksikään

      • avatar Harri sanoo:

        Ei sovikaan, sitähän juuri tarkoitin :)…tehottomuus ei historian lehdiltä oikein selviä.

        • avatar Harri sanoo:

          Tai sitten liki jokainen…
          1.Taito viestiä selkeästi ja vakuuttavasti…kukaan ei tätä voi kyseenalaistaa 1p.
          2.Unelmoija…ehdottomasti, unelma valkoisen rodun ylivallasta oli ”aika” vahva. 1p.
          3. Omistautunut agendalleen…….oliko? No kuka muuta väittää, valehtelee. 1p.
          4. Pohjimmiltaan optimisti, kyllä. Itävaltalaisena mamuna hakee Saksan johtajaksi. Vaati melkoista optimismia. 1p.
          5.Itsevarma kyllä..todennäköisesti ylimielinen. Tosin itsevarmuus saattoi olla feikkiä ja oli aika epävarma 0p.
          6. Nöyrä. Ei. 0p.
          7. Välitti työntekijöistään. Kyllä. 1p. Jokainen oikea saksalainen oli varmasti mieleen.
          8.Kykeni päätöksiin, kuten tiedämme. 1p.
          9. Huumorintaju…kaikilla on omansa. Ratkaisematon.
          10. Toimii moraalisesti ja eettisesti oikein. Ratkaisematon. Kuka määrittelee eettisyyden ja moraalin? Uskonto, valtio, Esa, Harri vai Hitler? Jos toimii oman moraalinsa mukaan ja oman etiikkansa mukaan oikein tästä tulee piste…muuten nolla.

          6/10 ja kaksi tasuria…ei Aatu huonosti pärjää 🙂

          • avatar Harri sanoo:

            Summa summarum, näkisin että Aatu oli lopulta aika hyvä johtaja. Teema ei ollut oikea, mutta hän sai miljoonia ihmisiä johdettua harhaan ja miljoonille kävi vielä huonommin. Jos Aatu olisi ollut Nokian pomo…olisko Nokian puhelintoimintaa myyty?
            Johtajat usein ovat erikoisia, niin tämäkin johtaja.

  2. avatar Seppo sanoo:

    30 vuotta julkishallinnon palveluksessa( jatkuu). Lähes 20v. vapaaehtoisessa maanpuolustyössä sekä kahden bändin leaderina ovat antaneet itselle selkeän kuvan siitä, mitä johtaminen tänä päivänä on ja miten se eroaa ns. eilispäivän johtamisesta.Uskallan väittää, että aikanaan suomea puolustaneista sotilaista, kasvoi hyviä johtajia yrityksiin ja yhteiskunnan eri alueille, sodanjälkeisen suomen nousuun saattamiseksi. He, jos ketkä tiesivät kuinka yhdessä selvitään. Ehkä he olivat jo heittäneet saappaat pois, vaikka on todettu, että heidät tunnisti usein siitä, että he nukkuivat saappaat jalassa, koska oli ensimmäisenä lähdettävä. Veteraanit ovat todenneet, että suomalainen ei välttämättä halua, että häntä johdetaan, mutta hän haluaa vahvan johtajan. Siis onko suomalainen hyvä itsensäjohtaja?, kun motivaatiotaso on kohdallaan. Sodassa, johtajiksi valikoitui sellaisia henkilöitä, joiden johtamistaito nähtiin tilanteisiin pätevänä, ei sopivana, kuten yhteiskunnan nykyiset johtajavalinnat ovat. Ennen oltiin päteviä, nyt halutaan vain sopivia. Siinä on huima ero.Julkishallinto on mielestäni räikeä esimerkki tästä, koska ei sinne yksinkertaisesti pääse jos et heti osoita kuuliaisuutta. Omia ajatuksia ei ole syytä tuoda esiin, eikä asioita, joita varten alun perin oli tarkoitus tulla johtamaan. Maksetaan jopa parempaa liksaa sille kuuliaiselle sopivalle johtajalle, kuin pätevälle.Kummasta on vähemmän haittaa, kun omaa etua tavoitellaan. Sodassa johtajat ymmärsivät kansallisen edun, nykyisin oma etu on se keskeinen asia.

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Terve Seppo!

      Kiitos kommenteistasi ja hyvästä pohdinnasta! Joo, sodanaikaisille ja sen jälkeisille johtajille suuri hatunnosto ja syvä kummarrus!. He ovat sen ansainneet! Näin kyettiin pitämään Suomi itsenäisenä ja sodan jälkeen maa rakennettua raunioista uudelleen. Tosin kyllä silloinkin johtajat olivat varsin heterogeenista sakkia: oli hyviä ja sitten taas niitä huonoja. Tuli usein pikkupoikana kuunneltua sodan kokeneen pappani ja hänen sota-aikaisten armeijakavereittensa tarinoita sodasta ja heidän esimiehistään. Heidän kertomuksistaan tuli aivan mieleen ”Tuntematon sotilas” -kirjan oivat kuvaukset johtajatyypeistä ja heidän kehittymisestään (tai taantumisestaan) sodan aikana. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, johtajat ovat muuttunett ja myösjohdettavat ovat muuttuneet. Tämän takia voidaan sanoa, että johtajuudenkin pitää kehittyä etenpäin. Tuo on kyllä totta, mitä sanoit siitä, että nykyään liian usein tuijotetaan enemmän sopivuutta kuin pätetyyttä ja kyvykkyyttä johtajavalinnoissa. Se usein kostautuu sitten toiminnassa ja työyhteisön ilmapiirissä. Lisäksi on todettava, että hyvästä asiantuntijasta ei usein saada hyvää esimiestä. Itsekin olen omassa työssäni nähnyt, miten moni asiantuntija on pilattu korottamalla hänet esimiesasemaan

Jätä kommentti

css.php