Mitä johtajuus merkitsee? – Johtajuuden ilot ja vastuut

 

Blogini jäädessä pian hyvin ansaitulle kesälomalle yhdessä kirjoittajansa kanssa, päätin tähän kesäloman kynnyksellä kirjoittamaani blogikirjoitukseen laittaa muutamia ajatuksiani johtamisesta ja työelämästä tiivistetyssä, kuvan ja tekstin yhdessä muodostamassa, kokonaisuudessa. Olen kyllä käsitellyt aiheita monissa aikaisemmin julkaistuissa kirjoituksissani perusteellisemmin, mutta joskus asioita on hyvä tiivistää myös iskusanoiksi, jotka ehkä jäävät paremmin lukijan mieleen.

”Johtamisen seitsemän kuoleman syntiä”

Keskiajalta peräisin olevaa katolisen kirkon ”seitsemää kuolemansyntiä” voidaan soveltaa myös johtamiseen. Olen listannut seuraavaan kuvaan mielestäni suurimmat johtajuuteen ja johtamiseen liittyvät kuolemansynnit. Listani ei ole millään tavoilla ole täydellinen. Lisäksi tiedän, että varmaankin monella lukijallani olisi sanottavaa ja lisättävää listaani, mutta ehkä se antaa jonkinlaisen kuvan siitä, mitä jokaisen johtajan tulisi omassa johtamisessaan välttää.

Niin, johtajan tehtävänä on tehdä päätöksiä. Päätösten tekeminen olisi mukavaa ja jopa hauskaa puuhastelua, jos kaikki päätökset olisivat helppoja ja kaikkien hyväksymiä. Välillä kuitenkin on tehtävä myös sellaisia päätöksiä, jotka eivät ole helppoja ja joita muut vastustavat, joskus jopa intohimoisesti. Tällaisissa tilanteissa todellinen johtajuus mitataan. ”Valta sokaisee” ja ”valtaan voi hukkua”, sanotaan. Hyvä näin, sillä johtajuuteen kuuluu vallankäyttöä, joka on hallittava oikein. Historia on täynnä johtajia, jotka ovat humaltuneet vallasta ja kuvitelleet valtansa olevan absoluuttista ja lopullista. Useimmissa tapauksissa he ovat pudonneet korkealta ja syvälle. Ei ole valtaa ilman vastuuta. Lisäksi vallalla ja vastuulla on oltava tasapaino. Johtajan on aina otettava vastuu omista päätöksistään sekö myös ryhmänsä toiminnasta. Vastuusta ei voi laistaa ilman seurauksia. Hyvät johtajat asennoituvat asioihin ja ihmisiin positiivisesti ja ovat perustaltaan myönteisen elämänkatsomuksen omaavia ihmisiä. Jos johtaja on negatiivinen, näkyy se myös hänen johtamisessaan sekä heijastuu johdettavien asenteisiin ja toimintaan. Tämä ei voi johtaa mihinkään hyvään. Luottamus on jokaisen ihmisyhteisön tehokkaan toiminnan perusta. Ilman luottamusta ei kukaan voi sitoutua organisaatioonsa ja työhönsä. Luottamus on ansaittava ja johtajan on oltava siinä itse esimerkkinä. Sen sijaan johtajan osoittama epäluottamus levittää myrkkyä ja epäilysten siemeniä koko organisaatioon. Hyvä johtaja on myös hyvä kuuntelija ja hän arvostaa johdettaviaan. Huono johtaja ei näin tee, vaan hän luulee tietävänsä kaikki asiat muita paremmin. Tämä ylimielisyys tappaa nopeasti kaiken innokkuuden, innovatiivisuuden ja kehityksen. Lisäksi se antaa johtajasta itsestään moukkamaisen kuvan. Hyvä johtaja ei ole itsekäs, vaan hän huolehtii myös muiden hyvinvoinnista. Hänelle on tärkeää ottaa myös muut ihmiset mahdollisimman hyvin huomioon päätöksiä tehdessään. Empatiaköyhä johtaja on edellisen vastakohta. Hän toimii kuin norsu posliinikaupassa. Hän on itsekäs, öykkärimäinen, töksäyttelee omia totuuksiaan muista välittämättä sekä tekee päätöksiä muista ihmisistä välittämättä.

”Johtajuutta ei voi ostaa”

Olen urallani kohdannut lukuisia johtajia ja esimiehiä. Useimmat heistä ovat hyviä johtajia, mutta on joukkoon mahtunut huonojakin tapauksia. Olen havainnut, että johtajan koulutuksella, asemalla, tittelillä sekä hänen käymiensä kurssien lukumäärällä ei ole mitään merkitystä sille, kumpaan ryhmään hän kuuluu. Todellinen johtajuus perustuu aivan muihin kriteereihin.

Kukaan meistä ei ole heti valmis johtaja, vaan jokaisen meistä on ansaittava oma asemamme johtajana. Johtajan hierarkkinen asema, koulutus tai titteli ei tuo hänelle automaattisesti auktoriteettia ja muiden kunnioitusta, vaan hänen on tehtävä työtä tämän eteen. Hänen oma esimerkkinsä on johtajuuden ansaitsemisessa tärkeässä asemassa. Kukaan ei todellakaan usko, mitä johtaja sanoo, ellei hän itse toimi omien sanojensa mukaisesti. Teot merkitsevät enemmän kuin sanat.

”Kukaan ei synny johtajaksi”

Johtaminen ei periydy eikä kukaan voi syntyä johtajaksi, vaan jokainen johtajaksi aikova tai pääsevä joutuu rakentamaan oman henkilökohtaisen kasvupolkunsa. Tämän takia ei ole olemassa mitään yleisesti standardisoituja kasvureittejä, jotka sopivat kaikille johtajille.

Johtajana oleminen on myös jatkuvaa kasvamista, joka ei voi koskaan päättyä, Johtajuus on paitsi kasvamista johtajuudessa, myös ihmisenä kasvamista. Nämä kaksi asiaa linkittyvät tiiviisti toisiinsa. Jos kasvu ihmisenä päättyy. loppuu myös johtajana kasvaminen.

”Ihmisten johtaminen”

Huolimatta kaikesta digitalisaatio- ja robotisaatiokehityksestä, johtamisen ydinasia on vielä pitkään se, että ihminen johtaa toista ihmistä. Johtamisen trendit ja –ismit vaihtelevat muutaman vuoden välein, mutta siitä huolimatta aina pitää muistaa, että johtamisen perustana on ihminen.

Monet johtajat ja esimiehet käyvät läpi paljon koulutuksia, kursseja sekä suorittavat erilaisia tutkintoja ja diplomeja, mikä tietysti on hyvä asia. Koulutuksista, kursseista ja hienoista titteleistä ei kuitenkaan ole mitään hyötyä, jos johtajat eivät osaa soveltaa saamiaan oppeja omiin arjen käytäntöihinsä. Opit on tärkeää kyetä soveltamaan omaan työhönsä, muuten johtaminen on pelkästään pinnallista erilaisten temppujen ja kikkojen tekemistä. Nämä eivät taas vakuuta ketään niiden kohteiksi joutuvaa henkilöä.

”Työntekijän sitoutuminen”

Luottamus edellyttää avoimuutta ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Luottamus on taas edellytyksenä henkilöstön sitoutumiselle. Lisäksi jokaisen työnantajan on hyvä muistaa, että työntekijät eivät sitoudu yritykseen, sen fyysisiin rakennuksiin tai brändiin, vaan siellä oleviin ihmisiin.

Hyvä johtaminen on edellytys paitsi organisaation tuottavuudelle ja taloudelliselle menestymiselle, niin myös henkilöstön motivoitumiselle, ihmisten sitoutumiselle sekä työssä viihtymiselle. Tämän takia hyvään johtamiseen ja sen kehittämiseen pitää jokaisessa organisaatiossa panostaa.

”Työpaikan ilmapiirin kohottajan huoneentaulu”

Minä en ole mikään ”huoneentaulujen” fani, mutta siitäkin huolimatta laitan vielä tähän loppuun muistutukseksi kaikille lukijoilleni ”Työpaikan ilmapiirin kohottajan huoneentaulun”. Näitä asioita on hyvä muistaa jokaisen meistä, jotka toimimme omassa työyhteisössämme yhtenä sen jäsenenä.

On tärkeää muistaa, että työpaikan ilmapiiri on kaikkien sen jäsenten vastuulla. Tämä vastuu ei siis kuulu pelkästään johtajille ja esimiehille, vaan jokaiselle organisaation työntekijälle riippumatta hänen asemastaan hierarkiassa. Usein vastuun ottaminen ilmapiiristä ei tarkoita kuitenkaan mitään suuria ja mullistavia asioita. Tärkeintä on muistaa, että me voimme pienillä teoilla vaikuttaa siihen. Perussääntönä jokainen meistä voisi vaikkapa muistaa, että ”tee muille, mitä haluaisit muidenkin tekevän sinulle”. Yhdessä me kykenemme luomaan viihtyisän työyhteisön ja sitä kautta myös tuottavan ja menestyvän organisaation.

Nyt haluan vielä toivottaa teille kaikille blogini ahkerille lukijoille oikein hyvää kesäloma-aikaa! Tapaamme jälleen johtamisen ja työelämän kehittämisen merkeissä elokuussa.

Esa Lehtinen

Jätä kommentti

css.php