”Johtajan ei tarvitse pussailla, mutta sosiaalinen hänen pitää olla!”

Näin tokaisi eräs huippujohtaja seminaarissa, missä keskusteltiin hyvän johtajan ominaisuuksista. Tässä tokaisussa on paljon perää. Olemme Suomessakin kulkeneet pitkän matkan Kersantti Ärjylän-tyyppisistä seipään nielleistä ja mykistä johtajista nykyisin paljon esillä olevin sosiaalisiin ja avoimiin johtajiin. Tätä johtajuutta olen itsekin usein pohtinut. Olen pitkän konsulttiurani aikana tavannut monenlaisia johtajia, niin hyviä kuin huonojakin. Minulta on usein monissa tilaisuuksissa kysytty, mikä asia tai mitkä asiat mielestäni yhdistävät hyviä johtajia. Kysymykseen ei ole antaa helppoja vastauksia, sillä johtajilta vaaditaan erilaisia kykyjä ja ominaisuuksia riippuen siitä, millaisessa toimintaympäristössä heidän organisaationsa toimivat ja millaisia haasteita erilaiset toimintaympäristöt asettavat johtajuudelle. Mutta jos nyt kuitenkin minun pitäisi nostaa esille jokin hyviä johtajia yhdistävä asia, olisi se mitä enimmissä määrin tunneäly. Jos nimittäin oikein tarkkaan ajattelen, en ole koskaan kohdannut sellaista hyvänä johtajana pitämääni henkilöä, joka ei omaisi edes jonkinlaista tunneälyä. Tässä tietenkin joku voisi kysyä, että mitä sitten on tunneäly? Jos sitä määrittelisi lyhyesti, niin voisi sanoa, että tunneälyllä tarkoitetaan kykyä ymmärtää ja johtaa sekä omia että muiden ihmisten tunteita. Ihmiset, joilla on tunneälyä, ymmärtävät mitä he tuntevat, mitä heidän tunteensa tarkoittavat sekä miten nämä tunteet voivat vaikuttaa muihin ihmisiin. Tämän vuoksi mielestäni johtajilla pitää olla hyvät tunnetaidot, jotta he kykenisivät menestymään johtajan vaativissa tehtävissä. Asian voi todistaa oikeaksi kysymällä, kumpi johtaja hoitaa asiat paremmin ja tehokkaammin: se joka haastavissa ja vaikeissa tilanteissa huutaa naama punaisena työntekijöilleen, vai se joka hallitsee itsensä ja rauhallisesti arvioi tilannetta?

Tunneäly on laaja käsite. Sen voidaan ajatella koostuvan viidestä eri osa-alueesta: omien tunteiden tiedostamisesta, tunteiden hallinnasta, tunteiden valjastamisesta motivoinnissa, muiden ihmisten tunteiden tunnistamisesta ja ymmärtämisestä eli empatiasta sekä sosiaalisista taidoista (tarkempia tietoja tunneälyn osa-alueiden tarkemmista määrittelyistä saat mm. täältä). Näiden kaikkien osa-alueiden hallitseminen on johtamisessa tärkeää, mutta koska olen aikaisemmissa blogikirjoituksissani kirjoittanut jo monista näistä, päätin tällä kertaa keskittyä sosiaalisiin taitoihin ja niiden merkitykseen hyvässä johtamisessa.

”Sosiaalisia taitoja tarvitsemme kommunikoidessamme ja ollessamme kanssakäymisissä toistemme kanssa”

Mitä sosiaalisilla taidoilla oikein tarkoitetaan? Me ihmisethän olemme sosiaalisia olentoja ja olemme kehittäneet monia keinoja, jotta voisimme viestiä tavoitteitamme, tunteitamme ja ajatuksiamme muiden ihmisten kanssa. Lyhyesti kerrottuna voidaan sanoakin, että sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan juuri niitä taitoja, joita tarvitsemme kommunikoidessamme ja ollessamme kanssakäymisissä toistemme kanssa sekä sanallisesti että erityisesti sanattomasti, kuten esimerkiksi ilmeiden, äänen sivumerkitysten, eleiden, kehon kielen ja ulkoisen olemuksemme avulla. Pääpaino näissä tilanteissa on sanattomalla viestinnällä, minkä tehokkuutta lisää, että se on usein tahdosta riippumatonta. Lyhyesti sanottuna suumme voi valehdella, mutta kehomme paljastaa varsin nopeasti, olemmeko uskottavia vai emme. Tosiasia on myös se, että osa meistä on parempia sosiaalisissa tilanteissa kuin toiset. Tämä tietenkin johtaa siihen, että nämä enemmän sosiaalisia taitoja omaavat ihmiset kykenevät hyödyntämään näitä taitojaan toimiessaan muiden ihmisten kanssa mm. palavereissa, johtamistilanteissa, tiimityössä ja muissa yhteistyötilanteissa. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että sosiaalisia taitoja omaavilla ihmisillä on muita enemmän ja parempia ihmissuhteita. Lisäksi he ovat parempia viestinnässään, ovat tehokkaampia työssään ja muussa elämässään, etenevät muita paremmin urallaan sekä ovat ylipäänsä vähemmän sosiaalisia taitoja omaavia ihmisiä tyytyväisempiä elämäänsä.

”Johtajan on kyettävä saamaan yhteys jokaiseen oman tiiminsä ja ryhmänsä jäseneen”

Yksi johtajuuden suurimpia haasteita on löytää parhaimmat ja tehokkaimmat keinot päästä samalle aaltopituudelle erilaisten ihmisten kanssa. On aina helpompi johtaa sellaisia ihmisiä, jotka ovat itsensä kaltaisia tai ainakin ajattelevat useimmissa asioissa samalla tavalla kuin taas sellaisia ihmisiä, joiden näkemykset ovat aivan erilaisia kuin omat näkemykset. Kuitenkin johtajan on kyettävä saamaan yhteys jokaiseen oman tiiminsä ja ryhmänsä jäseneen, erityisesti niihin, jotka ovat eri mieltä hänen kanssaan. Tämä on tärkeää jo sen vuoksi, että ryhmän heikoin lenkki määrittelee ryhmän tason ja johtajan on huolehdittava, että ryhmässä ei tuota heikointa lenkkiä ole. Tämän vuoksi kyetäkseen johtamaan ryhmää, joka koostuu erilaisista ihmisistä, johtajan on omattava laaja valikoima erilaisia sosiaalisia taitoja, joita hän parhaansa mukaan osaa käyttää kommunikoidessaan ryhmänsä kanssa. Seuraavassa olen pyrkinyt tuomaan esille joitakin tärkeimpiä johtajalta vaadittavia sosiaalisia taitoja. Tietenkin nämä taidot ovat tärkeitä kaikille muillekin ihmisille.

1. Kyky kuunnella. Vanha sanonta kertoo asian hyvin: ”Puhuminen helppoa, kuunteleminen vaikeaa!” Tässä on suuri totuus. Kuka tahansa meistä kykenee puhumaan monta tuntia lähes taukoamatta, mutta keskittyminen kuuntelemaan toista ihmistä on jo huomattavasti vaikeampaa. On tärkeää tiedostaa, että kuuleminen ja kuunteleminen on aivan eri asioita. Hyvä johtaja on kiireistään huolimatta myös hyvä kuuntelija. Hän pyrkii antamaan kaikille ihmisille ainakin hetken aikaansa. Tällöin hän keskittyy kuuntelemaan keskustelukumppaniaan. Lisäksi että hän on hyvä kuuntelija, on hän myös hyvä kysyjä. Hän pyrkii rohkaisemaan muita ihmisiä puhumaan itsestään ja heille itselleen tärkeistä asioista. Kuunteleminen on aivan elintärkeää, sillä sen avulla johtaja saa tärkeää tietoa siitä, mitä muut ihmiset todella ajattelevat ja mistä he välittävät. Näin keskusteluista tulee paljon tuottavampia ja rakentavampia. Sitä paitsi, mitä paremmin johtaja kuuntelee työntekijöitään, sitä paremmin he myös kuuntelevat häntä.

2. Toisten ihmisten kunnioittaminen. Hyvät sosiaaliset taidot omaava johtaja kunnioittaa ja arvostaa kaikkia ihmisiä, olevat he sitten vaikka pitkän linjan asiantuntijoita tai nuoria ja kokemattomia työharjoittelijoita. Hän ei erittele kohtaamiaan ihmisiä tittelin, kokemuksen, sukupuolen, ihonvärin, kansallisuuden tai iän perusteella, vaan kohtelee kaikkia ihmisiä tasapuolisesti kunnioittaen heitä ihmisinä. Johtajana hän ymmärtää, että kukaan ei voi kunnioittaa häntä ellei hän kunnioita heitä. Toisten ihmisten kunnioittaminen on kaikkien toimivien ihmissuhteiden tärkeä perusta ja yksi tärkeimmistä sosiaalisista taidoista. Kun ihmiset kunnioittavat esimiestään, he myös luottavat häneen, ovat rehellisiä hänelle ja ovat valmiita tekemään lujasti työtä hänen vuokseen.

3. Hyvä ensivaikutelma. Hyvän ensivaikutelman antaminen on aina ollut erittäin tärkeää, mutta digitaalisessa maailmassa sen merkitys on kasvanut entisestään. Me kohtaamme ihmisiä jatkuvasti paitsi fyysisesti niin myös sosiaalisen median välityksellä. Tämän vuoksi ensivaikutelman on oltava hyvä, jotta se kantaa myös eteenpäin. Kaikki johtajat antavat kasvot tietenkin itselleen johtajina, mutta samalla myös omalle organisaatiolleen. Tämän vuoksi hyvä johtaja ymmärtää, että aina kun hän kohtaa uusia ihmisiä, on hänen annettava tällöin kohtaamilleen ihmisille jakamaton huomionsa ja kunnioituksensa. Tämä on tärkeää, sillä tuo tilanne voi olla elintärkeä hyvien ihmissuhteiden syntymisessä ja niiden edelleen kehittymisessä .

4. Kyky luoda avoin ja sosiaalinen kulttuuri. Kun organisaatiossa on avoimuuteen kannustava ja keskustelua rohkaiseva kulttuuri, ihmiset ovat luonnostaan sosiaalisia ja seurallisia. Yksi tärkeä avoimen ja ystävällisen ympäristön etu on siinä, että se edistää ihmisten välisiä kontakteja ja edesauttaa vuorovaikutusta ihmisten välillä. Sellaisissa ympäristöissä syntyy aivan luonnostaan hyviä, rakentavia ja miellyttäviä vuorovaikutustilanteita, jotka lujittavat ihmissuhteita niin tiimeissä, yhteistyökumppaneiden välillä kuin myös asiakassuhteissa. Sosiaaliset taidot hallitseva johtaja ymmärtää, että rakentamalla siltoja ihmisten välille saadaan paljon enemmän aikaan kuin muurien rakentamisella.

5. Hyvä valmistautuminen. Hyvä johtaja panostaa kaikkiin kohtaamistilanteisiinsa valmistautumalla niihin hyvin. Olipa sitten kyseessä tiukka asiakasneuvottelu, kehityskeskustelu tai viikkopalaveri, huolehtii hän siitä, että etukäteisvalmistelut ovat huolellisesti tehdyt. Hän ymmärtää, että jättämällä valmistelut tekemättä, osoittaa hän sillä tavoin keskustelukumppaneilleen, ettei hän arvosta heitä. Tämä taas johtaa siihen, että näin johtaja menettää arvovaltansa ja jopa koko johtajuutensa muiden silmissä.

6. Kyky innostua ja innostaa muita sekä ajatella positiivisesti. Negatiiviset keskustelut ja tilanteet johtavat negatiiviseen ajatteluun. Negatiiviset ajatukset voivat johtaa taas epäilyyn omien kykyjen riittävyydestä. Negatiivisten ajatusten ja tekojen korvaaminen positiivisilla ajatuksilla on hyvä keino tuoda esille todellista johtajuutta, rakentaa ihmissuhteita sekä lisätä työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden sitoutumista. Jos työntekijät voivat kohdatessaan vaikeita asioita ja tilanteita kääntyä epäröimättä esimiehensä puoleen, osoittaa se heidän kykenevän luottamaan häneen. Kun esimiellä on kyky nähdä myös asioiden valoisa puoli sekä löytää toisissa ihmisissä heidän parhaat puolensa, voidaan tällä tavoin vahvistaa luottamusta ja hyviä suhteita ihmisten välillä.

7. Halu kehittää muita ihmisiä. Yksi parhaimmista tunneälyn ilmaisijoista on ihmisen halu ja kyky kehittää muita ihmisiä. Tällainen ihminen ymmärtää, että hänen on mahdollista kehittää muita yhdessä oman kehittämisensä kanssa ilman, että hän itse menettää siinä mitään. Päinvastoin, tällöin muodostuu win-win –tilanne, joka parhaimmillaan hyödyttää kaikkia osallisia. Johtaja, joka haluaa panostaa oman henkilöstönsä ja heidän osaamisensa kehittämiseen mahdollisimman paljon, saa myös työntekijät innostumaan ja tekemään parhaansa. Tämä johtaa työn tehostumiseen ja tuottavuuden nousuun.

8. Kyky ja halu luoda verkostoja. Hyvät sosiaaliset taidot, ihmissuhdetaidot sekä terve itseluottamus antavat loistavan kasvualustan verkostoitumiselle. Johtajan toiminnassa verkostoituminen on oleellinen osa hänen työtään. Hänen laaja verkostonsa koostuu toimivista ihmissuhteista kaikissa organisaation sidosryhmissä, kuten esimerkiksi oman organisaation henkilöstön, yhteistyökumppanien, median ja asiakkaiden keskuudessa kuin myös sosiaalisessa mediassa. Aktiivisen verkostoitumisen kautta johtaja pysyy ajan tasalla siitä, mitä hänen organisaatiostaan ajatellaan ja mitä tunnetiloja ihmiset kokevat organisaatiosta ja sen tuotteista ja palveluista puhuessaan. Lisäksi hän pystyy verkostojen kautta proaktiivisesti vaikuttamaan näihin ihmisten mielipiteisiin ja tunteisiin.

”Kuka tahansa meistä ihmisistä voi kehittää omia sosiaalisia taitojaan, jos vain haluaa”

Tässä yhteydessä on hyvä kertoa vielä lohdutuksen sanoja niille johtajille, ja miksei myös muillekin ihmisille, jotka eivät ainakaan omasta mielestään omaa hyviä sosiaalisia taitoja, että kuka tahansa meistä ihmisistä voi kehittää näitä taitoja, jos vain todella haluaa kehittyä niissä ja on tarpeeksi motivoitunut siihen. Sosiaalisissa taidoissa kehittymiseen on olemassa muutamia hyviä keinoja. Ensinnäkin, kehittymistä haluavan pitää opetella tunnistamaan muiden ihmisten antamia sanattomia vihjeitä. Taitava sosiaalisten tilanteiden lukija ei luota pelkästään yhteen kommunikoinnin muotoon, vaan vastaanottaa viestejä useammasta lähteestä, kuten esimerkiksi suullisesta, kirjoitetusta, sanattomasta viestinnästä sekä erilaisista viraali-ilmiöistä. Toiseksi, taitava viestijä toimii sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa aktiivisesti. Hänen ei tarvitse tietää kaikkien työntekijöiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden nimiä eikä heidän perhesuhteitaan ja lasten lukumäärää, mutta hän on kuitenkin tietoinen siitä, mitä he ajattelevat, tuntevat ja reagoivat. Kolmanneksi, hän avoimesti keskustelee arvoistaan ja päämääristään. Tämä on tärkeää, koska näin hän jatkuvasti kykenee jatkuvasti jakamaan henkilöstönsä kanssa tunnetta yhteisistä arvoista, päämääristä, visiosta ja missiosta. Neljänneksi, taitava johtaja rohkaisee, ja rohkaistuu itsekin, toimimaan sosiaalisessa mediassa. Nykyaikaiset organisaatiot eivät toimi kuplassa, vaan ovat aktiivisia toimijoita toimintaympäristössään. Sosiaalinen media on nykyään kaikille organisaatioille yksi tärkeimmistä toimintaympäristöistä. Johtajan esimerkki tässä aktiivisuudessa on merkittävä brändin ja imagon luomisen kannalta. Viidenneksi, hän kykenee osoittamaan aitoa kiinnostusta työntekijöitään ja muita ihmisiä kohtaan. Tässä kuitenkin on tärkeää se, että hän todella toimii aidosti ja rehellisesti, sillä muut ihmiset kyllä havaitsevat nopeasti, jos kiinnostus on pakonomaista teeskentelyä. Lisäksi on tärkeää muistaa sopivat rajat, sillä kukaan ei myöskään pidä liiallisesta tungettelusta ja uteliaisuudesta.

”Hyvät johtajat ottavat hallittuja riskejä ja siksi he myös joskus tekevät virheitä”

Niin, johtamisessa ei todellakaan ole kyse mistään rakettitieteestä, vaan sen perusta on aina ihmisessä. Ihminen johtaa ihmistä. Tämän vuoksi johtamisessa korostuvatkin sosiaaliset taidot, viestintä ja ylipäänsä kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Johtamisen perusasiana on hyvä muistaa ”johtamisen kultaista sääntöä”: ”Kohtele muita kuten he itse haluavat tulla kohdelluiksi”. Kaikkien on hyvä myös tiedostaa, että sosiaalisissa taidoissa, kuten johtamisessa yleensäkin, on mahdollista jatkuvasti kehittyä. Kehittyminen ei välttämättä aina ole helppoa ja se vaatii jatkuvaa harjoittelua, mutta kun tavoitteena on tulla paremmaksi johtajaksi, niin kannattaa olla kärsivällinen ja panostaa tähän kehittämiseen. Lisäksi virheiden tekemistä on turha pelätä. Hyvät johtajat ottavat hallittuja riskejä ja siksi myös he joskus tekevät virheitä. Kuitenkaan he eivät näistä virheistä lannistu, vaan ottavat niistä opiksi. Tämä jos mikä kehittää johtajuutta! Johtajuus, kuten muukin ihmiselämä, on jatkuvaa oppimista ja elinikäistä kasvamista.

Esa Lehtinen

13 kommenttia artikkeliin “”Johtajan ei tarvitse pussailla, mutta sosiaalinen hänen pitää olla!””
  1. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro Esa!
    Kuten kirjoititkin, sanaton viestintä peittoaa puhutun.
    Taitoja tarvitaan tulkitsemaan ihmisen n. 10 000 ilmettä.
    Saati sitten nopeita, paljastavia ”mikroilmeitä,”
    joita on vain seitsemän.
    Lueskelin Kauppalehdestä Tero Alasen juttua
    ”Miksi pilvistrategia on tärkeämpi kuin koskaan.”
    Bisnes on siirtymässä yhä kauemmaksi face to face…
    Vaarana on lisää vääriä tulkintoja, huijauksia jne.
    Miten käy tunneälyn?
    Itselläni on huonoja kokemuksia, väärinkäsityksiä
    jo niinkin simppelistä jutusta, kuin lyhyet tekstari-kuittaukset.
    Riitta

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Moi Riitta!

      Totta! Kaiken digitalisaatio-hypetyksen aikanakin meidän pitää muistaa, että tekniset apuvälineet eivät täysin korvaa face-to-face -tapaamisia. Digilaitteet helpottavat yhteydenpitoa, mutta niihin ei pidä yksistän luottaa. Digitalisaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä. Minunkin firmassani me matkatyökuvastamme johtuen käytämme paljon teknisiä apuvälineitä keskinäisessä yhteydenpidossamme, mutta pyrimme siitä huolimatta tapaamaan vähintään kerran viikossa toimistolla kasvokkain. Olemme myös huomanneet, että esim. Skypen käyttö kuvallisena välineenä on paljon parempi kuin luottaa pelkästään sähköposteihin puhumattakaan teksti- ja WhatsApp-viesteistä. Me ihmiset tarvitsemme ihmiskontakteja!

  2. avatar Susanna sanoo:

    Oivallinen kirjoitus jälleen kerran 🙂

  3. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro Esa!
    Teillä asiat ovat mallillaan,
    mutta mistä sitä empatiaa, joka on tunneälyn ydin,
    jatkossa revitään.
    Kersat kulkevat kuulokkeet korvilla tauotta,
    perhe seurustelee enimmäkseen
    älypuhelimiensa kanssa.
    Nyky-bisneksessä kaaos on vallitseva tila.
    Oppi-isäni bisneksessä oli sodat käynyt
    mies. Hän totesi kerran
    – Riitta, apinakin pystyy johtamaan
    staattista järjestystä,
    vain huippujohtaja hallitsee kaaoksen.
    Johtajalla pitää olla strategioissa aina tiedossaan
    hätäuloskäytävä.”
    Riitta

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Moi!

      Olen kanssasi samaa mieltä ja olen seurannut kehitystä likeltä jo oman työnikin kautta. Vaikka johtamisessa puhutaan paljon ja kauniisti ”pehmeistä” arvoista, kuten juuri mainitsemistasi tunneälystä, empatiasta, sympatiasta jne, ”kovat” arvot melskaavat yhä näkyvämmin. Näin tapahtuu niin liike-elämässä kuin poliittisessa johtamisessa. Sikäli tämä kehitys näyttää näin ammattilaisen silmissä ”irvokkaalta”, koska kovien arvojen avulla ei saa sen parempaa tulosta, puhumattakaan tehokkuudesta, kuin valjastamalla pehmeitä arvoja ihmisiä kunnioittaen parempaa tulosta aikaansaamaan. Pikemminkin käy päinvastoin! Tästä kehityksestä huolestuneena olenkin monien kollegojeni kanssa perustaneet ihmislähtöistä johtamista ajavan verkoston, jonka avulla pyrimme tuomaan esille parempia vaihtoehtoja nykyisellä kovuutta ja välinpitämättömyyttä korostavaan johtamiseen. Verkostomme onkin mukavasri saanut ilman siipiensä alle ja siihen kuuluukin nykyisin paljon johtajia niin liike-elämästä, konsultointialalta kuin myös politiikasta. Toivottavasti alamme saada myös pikkuhiljaa jotain näkyvääkin aikaan. PS. Tällaisen ajattelun levittäminen tekisi hyvää myös Hämeenlinnaankin 🙂

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        Terve Esa,

        viitaten post scriptumiisi, kuulisin mielelläni näkemyksesi Hämeenlinnan ”kovuutta ja välinpitämättömyyttä” korostavaan johtamiseen, jos ja missä ja miten sellaista olet havainnut.

        Lisäksi kuulisin näkemyksesi omistajan johtotehtävistä ja -vastuista suhteessa ammattijohdon tulosvastuuseen, eritoten kuntaorganisaatiossa, jossa varsinaisen päämiehen vaikutusmahdollisuudet rajoittuvat lähinnä äänioikeuden käyttöön.

        Todellisen johtajan identiteettiin kuuluu selkäytimeen pinttynyt rooli palvelijana ja välineenä ilman mitään henkilökohtaista itseisarvoa. Jos johtaja miettii työsuhdeturvaansa, hän on väärässä paikassa – ja siksi harvassa ja kaukana toisistaan ovat virkamiehet, jotka ovat myös johtajia.

        • avatar Kari Ilkkala sanoo:

          Korjaus: Todellisen ammattijohtajan identiteettiin…

          • avatar Esa Lehtinen sanoo:

            Terve Kari!

            Jotenkin arvasin, että joku vastaa pieneen ”pistooni”. Ja sitä paitsi, oli hauska nähdä, että vaikka ylivoimaisesti suurin osa blogilukijoistani on pääkaupunkiseudulta, luetaan sitä selvästi myös Hämeenlinnassa 🙂 . Niin, tuosta ”pistostani” sen verran, että ehkä vähän asiaa turhan paljon väritin, sillä ei Hämeenlinnan johtaminen varmaankaan poikkea kovinkaan paljon johtamisesta muissakaan Suomen kaupungeissa ja kunnissa. Kovina taloudellisina aikoina ”kovat” arvot nousevat esille, kun kamppaillaan vähenevistä resursseista, kuten rahoista. No, ehkä sen verran voin puolustaa piikkiäni, että vaikka olen täysin epäpoliittinen kansalainen ja seuraan valtakunnan ja kunnallispolitiikkaa pelkästään johtamisen ammattilaisen silmin, niin ehkä tuo viimeaikainen toriparkkikeskustelun pullahtaminen uudelleen otsikoihin hieman oudoksuttaa. Minulle ei tule Hämeen Sanomia ja perustan siis ajatukseni pelkästään ilmaisjakelulehden uutisointiin ja erilaisiin blogikirjoituksiin asiasta, mutta jotenkin tuo virkamiesjohdon uudelleen valtuustoon tuoma asia toriparkista ihmetyttää, etenkin siksi, että tietääkseni valtuuston suuri enemmistö ja ylivoimaisesti suurin osa hämeenlinnalaisista vastustaa sitä. Tuo ainakin mielestäni osoittaa sitä välinpitämättömyyttä ja miksei myös jonkinlaista ylimielisyyttä. No, voinhan olla väärässä tässä asiassa tai sitten olen sen vain ymmärtänyt väärin…

            Tuohon toiseen kysymykseesi vastaan jo hieman varmemmalla pohjalla. Tuo on totta, mitä sanoit, että kaikki johtaminen on palvelemista. Johtajan pitää tiedostaa ja ymmärtää, kuka on tai ketkä ovat hänen päämiehensä. Poliittinen johtaja on vastuussa päätöksistään ja toimistaan äänestäjilleen ja ammattijohtaja organisaationsa omistajille. Kuntaorganisaatioissa mielestäni johtamista usein hankaloittaa virkamiesjohdon ja poliittisen johdon yhteistyön toimimattomuus. Yksinkertaisesti syy on siinä, että virkamiesjohto muodostuu ammattijohtajista ja kuntien poliittinen johto valtuustoissa ja hallituksista useimmissa tapauksissa amatöörijohtajista. Tällöin (liiankin) herkästi voi syntyä tilanne, että virkamiesjohto voi yrittää käyttää ammattilaisuuttaan hyväksi ja hyödyntää luottamushenkilöiden amtöörimäisyyttä omien intressiensä ajamiseksi. Näinhän tietenkään tilanne ei saa olla. Kunnallinen poliittinen päättäjä on kunnallisvaaleissa valittu johtaja, jonka arvotausta pitää olla kaikkien äänestäjien tiedossa. Tärkein asia on siis se, että hän on vastuussa päätöksistään ja teoistaan omille valitsijoilleen. Hänen tehtävänään on tehdä kunnissa poliittisia linjauksia ja päätöksiä. Minun mielestäni poliittisen ja ammatillisen johtamisen työnjako kunnissa pitää olla sellainen, että vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden tehtävänä on panna asioita vireille, päättää asioista ja valvoa päätösten toteuttamista. Julkisissa tehtävissä toimivien ammatillisten virkamiesjohtajien sekä muiden viranhaltijoiden on oltava lojaaleja päätösten valmistelijoita ja toteuttajia. Tilanne siis ei saa olla päinvastoin. No, tietenkin tämä edellä kerrottu olisi ideaalitilanne, sillä käytännössä tilanne kunnissa poliittisen ja ammatillisen johtamisen suhteen on usein varsin pluralistinen. Tämä yksinkertaisesti johtuu siitä, että jos nyt katsotaan vaikka tilastojen valossa luottamushenkilöiden lukumäärää kuntien ja kaupunkien päättävissä elimissä, ovat virkamiehet yliedustettuina. Tällä tietenkin voi olla hyvinkin paljon vaikutusta siihen, miten demokratia toteutuu kunnissa käytännössä. No, kuten jo aikaisemmin sanoin, en tarkkaan tiedä, mikä tilanne on Hämeenlinnassa. En ole niin kiinnostuneen seurannut Hämeenlinnan politiikkaa ja päätöksentekoa.

            Tästä olisi voinut kirjoittaa enemmänkin, mutta toivottavasti sait nyt jonkinlaisen vastauksen kysymyksiisi.

  4. avatar Lea sanoo:

    Kiitos Esa! Pohjois-pohjanmaalainen startup-yrittäjä inspiroitui löydettyään blogisi. Antoisa teksti, jonka tallennan itselleni. Uskon kasvavani hyväksi johtajaksi elämänkoulun oppisopimuksella. Kiitos vielä näistä eväistä! 🙂

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Hei Lea!

      Kiitos mukavasta kommentistasi! On aina upeaa kuulla olevansa toisen ihmisen inspiroija. Se motivoi kirjoittamiseen edelleenkin 🙂

  5. avatar Toni Lehtonen sanoo:

    Hei Esa.

    Kiitos erinomaisista ajatuksistasi. Nuohan ne hyvän johtajan ominaisuudet ovat ja voi vain kysyä, kuinka moni johtaja Suomessa täyttää nuo vaatimukset ? Otat Esa hienosti esille sosiaaliset taidot, empatiakyvyn ja kuuntelemisen taidon. Sosiaaliset taidot opitaan tai sitten ei. Jos tarkemmin asiaa lähestyy, niin sosiaaliset taidot ovat taitoja, jotka vanhempien tehtävä on opettaa lapsille lapsuudessa.

    Kiitos blogeistasi ja hyvää loppuvuotta.

    Terveisin Toni Lehtonen

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Hei Toni!

      Kiitos kommentistasi. Hienoa, että kirjoitukseni osui ja upposi 🙂 . Tietysti pitää aina muistaa, että kukaan meistä ei ole täydellinen ihminen, ei edes johtaja, mutta aina meidän on pyrittävä kehittää itseämme. Joillekin se on helpompaa, toisten taas pitää tehdä asiassa enemmän työtä.

      Hyvää alkavaa jouluaikaa myös sinulle!

Jätä kommentti

css.php