Konsultti ”vaalikiimassa” – Bongaa oma vaalihempposi!

VAROITUS!: Ei heikkohermoisille eikä tosikoille!

Kevät on jälleen alkamassa ja lintubongareiden sesonkiaika on alkanut muuttolintujen saapuessa tänne pohjoiseen Suomeen. Tänä vuonna bongaamisen tekee vielä mielenkiintoisammaksi se, että tänä keväänä yhdessä vuosittaisten muuttolintujen kanssa ilmestyy myös muina kuin vaalivuosina harvinainen vaalihemppo. Edellisen kerran vaalihemppoja suurina parvina pystyi bongaamaan vuonna 2012. Tämä ja ensi vuosi ovat sinänsä varsin harvinaisia, sillä näinä peräkkäisinä vuosina vaalihemppoja pystyy bongaamaan ympäri Suomea runsain mitoin. Sitten tuleekin taas pidempi väli, sillä ennakkoarvioiden mukaan seuraava hemppotihentymä tulee vasta vuonna 2019. On hyvä muistaa, että hemppokannoissa on kausivaihtelua, sillä vaalihempot esiintyvät tänä vuonna laajemmalla alueella kuin ensi vuonna. Vuonna 2015 hemppojen reviirialueet kattavat suurin piirtein maakunta-alueet, kun taas ensi vuonna hempot esiintyvät erittäin paikallisesti. Samoja hemppoyksilöitä on kuitenkin molempina vuosina bongattavissa.

Vaalihemppoja on bongattu tänä keväänä helmikuusta asti. Tällöin kanta oli vielä vähäinen ja hemppoja esiintyi satunnaisotoksina, mutta tutkijat ovat ennustaneet, että hemppojen esiintymistiheys lisääntyy kiihtyvää tahtia kevään edetessä. Tiheimmäksi hemppojen esiintymisajankohdaksi ennustetaan huhtikuun puoliväliä. Esiintymistiheyden huippuna voidaan pitää huhtikuun 19. päivää. Tämän jälkeen vaalihemppojen esiintymistiheys laskee nopeasti. Kannan vähenemisen syytä eivät tutkijatkaan ole olleet selvillä. Syyn arvellaan liittyvän kuitenkin median bongaamisinnon vähenemiseen sekä useimpien hemppojen kosintamenojen epäonnistumiseen. Ehkä tässä pettymyksessä on syy myös siihen, että hemppokantojen vuotuisvaihtelut ovat suuria.

”Nuoria vaalihemppoja esiintyy vielä harmittavan vähän”

Millainen sitten on tyypillinen vaalihemppo? Molemmat sukupolvet ovat meillä Suomessa hyvin edustettuja, tosin ehkä koiraita on hieman enemmän kuin naaraita. Monissa muissa maissa, kuten esimerkiksi Lähi-idässä, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa koirashempot ovat yliedustettuja. Ehkä tämä sukupuolten epäsuhta on yksi syy siihen, että näillä alueilla koiraat ovat usein aggressiivisempia ja väkivaltaisempia kuin täällä Pohjoismaissa. Suomessa vaalihempot ovat yleensä keski-ikäisiä ja vanhempia. Nuoria hemppoja esiintyy harmittavan vähän. Nuorilla vaalihempoilta luultavasti puuttuu kokemuksen tuoma harjaannus kosintarituaaleissa. Tosin sen on havaittu vuosien mukana kyllä paranevan. Vanhemman koiraspuolisen vaalihempon tunnistaa usein tanakasta ruumiinrakenteesta, harmaasta tai kaljusta päälaesta sekä tummasta muodollisesta asusta, jota rintapuolella koristaa pystysuora kapea tumma raita. Vanhemmat naarashempot ovat usein hieman pienikokoisempia kuin koiraat, mutta ruumiinrakenteeltaan ovat varsin samanmuotoisia kuin koiraat. Päälaeltaan he ovat monivärisiä ja usein koristeellisia. Samoin myös naarashemppojen ulkoasu on tavallisesti koiraita värikkäämpi ja koristeellisempi. Nuorilla hemppoyksilöillä erot ovat vanhempia yksilöitä suurempia. He ovat useimmiten ulkoasultaan modernimpia kuin vanhemmat yksilöt. Vaalihempot tunnistaa myös äänestä, sillä he huolehtivat siitä, että varmasti saavat äänensä kuuluviin. Samalla he ovat varsin vaativia vaatimalla hemppobongareja kuuntelevan heitä. Ongelmana tosin on se, että kun bongaajat vaalihemppoja kuuntelevat, sanoma jää usein kuuntelijalle epäselväksi. Selvimmin erottuvia ääniä ovat vaativa ja kujertava ”äänestmuaä-äänestämua” –huuto, kimeähkö ja läpitunkeva ”minä-minä-minä” –pulputus sekä läpitunkeva ja usein onttokaikuinen ”lupaan-lupaan” –kaakatus.

”Osalle vaalihempoista ei pelkkä media- ja suoramainonta riitä, vaan he esiintyvät aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa”

Paras paikka bongata vaalihemppoja on toreilla, kauppakeskuksissa, messuilla ja muissa massatilaisuuksissa. Mitä isommasta tapahtumasta on kyse, sitä tiheämmin heitä parveilee siellä. Tavallisimmin vaalihempot houkuttelevat bongareita luokseen kahvilla, makkaralla tai hernekeitolla. Jos hemppobongari erehtyy pysähtymään ruoan tai kahvin tuoksun houkuttelemana, tavallisimmin käy niin, että vaalihemppo liimautuu kärkkäästi hänen vierelleen ja alkaa kujerrella soidinhuutoaan. Vaalipäivän lähestyessä hempot vielä tehostavat soidinkutsujaan ja koettavat sinnikkäästi houkutella bongareita luokseen myös kävelykaduilla, ostoskeskusten edustoilla, median välityksellä sekä koteihin jaettavilla mainoksilla. Mediassa ja suoramainoksissa vaalihempot käyttävät yleensä samaa kaavaa. Soidinpotretissa on kuva vaalihemposta otettuna yleensä edestäpäin, lähinnä kasvoista. Kasvoilla on lähes poikkeuksetta suu väännetty äänestäjiä houkuttelevaan yläasentoon. Monilla on myös hampaat tuotu esille lisävaikutuksen aikaansaamiseksi. Samoin silmät on kohdistettu terävinä ja anovina kohti hemppobongaria luottamuksen herättämiseksi. Media- ja suoramainonnassa vaalihempot käyttävät kuvan lisäksi myös äänestäjiä houkuttelevia soidinkutsuja ja sloganeita, kuten esimerkiksi ”pienen ihmisen asialla”, ”valitse laatua maamme päättäjäksi” tai ”osaava ammattilainen eduskuntaan”. Näitä kutsuhuutoja yleensä mainoksessa säestää myös muutama ranskalaisella viivalla lisätty täydennyshuuto. Osalle vaalihempoista ei pelkkä media- ja suoramainonta riitä, vaan he esiintyvät aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Tänä keväänä kaikki vaalihempot ovat menneet myös puhuvien päiden videomaailmaan julkaisemalla itsestään vaalikosintavideon. Monet heistä kirjoittelevat myös innokkaasti blogeja itseään ja potentiaalisia äänestäjäbongaajia kiinnostavista asioista. Sosiaalinen media on tullutkin yhä suositummaksi paikaksi bongata vaalihemppo.

”Monissa tapahtumissa vaalihempot rakentavat myös oman pesänsä, joka erehdyttävästi muistuttaa telttaa”

Bongari tunnistaa vaalihempon julkisella paikalla on suhteellisen helposti. Toreilla ja muissa tapahtumissa hempot esiintyvät yleensä pieninä parvina ja heillä on rinnassaan tunnistamista helpottavat rintanapit, tarrat tai kukat. Osa käyttää myös erivärisiä liivejä ja näin heidät voikin bongata mainiosti myös kaukoetäisyydellä. Monissa tapahtumissa vaalihempot rakentavat myös oman pesänsä, jotka erehdyttävästi muistuttavat telttoja. Näitä pesiä voidaan pitää myös tehokkaina ”bongariansoina”, joihin pahaa-aavistamaton hemppobongari pyritään houkuttelemaan mm. kahvin ja pullan avulla keskustelemaan hempon kanssa ja kuuntelemaan hänen soidinkutsujaan. Joskus pesässä soi lisähoukutuksena seireenimusiikkia hemppobongarin mielen pehmentämiseksi. Isoissa tapahtumissa on mahdollista nähdä useita erivärisiä ja –näköisiä toistensa kanssa kilpailevia pesiä asukkaineen. Kaikissa niissä parveilee erilaisilla tunnuksilla ja soidinkutsuilla varustettuja vaalihemppoja. Näin bongarien mahdollisuudet välttää joutumasta bongariansaan pienenevät huomattavasti. Tätä ansan välttämistä hankaloittaa vielä se, että yleensä hempot ovelasti parveilevat bongarien suosimilla kulkuväylillä telttojen edessä, missä he kirjalliset soidinkutsut käsissään pyrkivät houkuttelemaan bongareita ansoihinsa. Jos bongari yrittää välttää teltta-ansaan joutumista, vaalihempot pyrkivät jättämään kirjallisen soidinhuudon heidän käsiinsä muistoksi ja syötiksi. Voiko hemppobongari sitten välttää kohtaamasta vaalihemppojen ansoja? Voi, mutta se on välillä harmillisen vaikeaa. Yksi keino on kävellä mahdollisimman etäällä ansoista korvat lukossa ja katse tiiviisti suunnattuna maahan tai eteenpäin. Tämä keino ei kuitenkaan aina onnistu, vaan vaalikiimassa oleva hemppo kaikesta huolimatta tunkeutuu bongarin reviirille pyrkien saamaan hänet pysähtymään, ja mikä pahempaa, houkuttelemaan kohti teltta-ansaa. Tässä tilanteessa bongarilla on onneksi olemassa vielä yksi keino. Hän voi hempon lähestyessä uhkaavasti pysäyttää hänet taikasanoilla: ”Mitä konkreettisia keinoja pitäisi käyttää valtion talouden parantamiseksi” tai ”Pitääkö Suomen liittyä Natoon ja miksi?” Yleensä nämä sanat tehoavat ja vaalihemppo etääntyy nopeati bongarista kauemmaksi piipittäen anteeksipyytävästi. Joskus kuitenkin voi käydä niin, että vaalihemppo osoittautuu immuuniksi näille kysymyksille tai vastaa niihin poliittisilla ”diibadaaba-viserryksellä”. Tällöin hemppobongarin täytyy heittää suustaan vielä muutama lisäkysymys, kuten esimerkiksi: ” Miten huolehtisit vanhenevan väestön vaatimat lisäpalvelutarpeet?” tai ”mistä rahoitus näihin palveluihin saadaan? Perustelut.” Nämä kysymykset viimeistään yleensä riittävät karkottamaan sitkeämmätkin hempot kauemmas etsimään helpompaa saalista.

”Todellisella hemppobongarilla on kuitenkin kyky ja taito löytää itselleen juuri se oikea vaalihemppo”

Ennen vaaleja hemppobongarin vaikeana tehtävänä on päättää kenen vaalihempon soidinkutsuihin hän vastaa myöntävästi. Valistunut bongari pyrkii havainnoimaan ehdokashemppojensa todelliset mielipiteet ja osaamistason poliittisten soidinkutsujen alta. Tämä tietenkin vaatii tietynlaista rohkeutta kohdata vaalihemppo erilaisissa tapahtumissa, kadulla ja sosiaalisessa mediassa sekä haastaa hänet kertomaan todelliset mielipiteensä bongarin mielessä olevista tärkeistä asioista. Usein bongarilla pitää olla myös nokkeluutta ja erityisen paljon sinnikkyyttä päästäkseen vaalihempon sliipatun poliittista jargonia täyteen voidellun höyhenpeitteen alle. Todellisella hemppobongarilla on kuitenkin kyky ja taito löytää itselleen juuri se oikea vaalihemppo. Toivotan rattosia bongaushetkiä kaikille bongareille!

Esa Lehtinen

PS. Pyydän anteeksi kansanedustajaehdokkailta vaaliparodiaani, mutta en voinut vastustaa kiusausta. Teette tärkeää työtä demokratian hyväksi, mutta muistakaa olla kampanjassanne rehellisiä, totuudenmukaisia älkääkä tehkö liiallisia lupauksia. Ja muistakaa myös reilu peli 

14 kommenttia artikkeliin “Konsultti ”vaalikiimassa” – Bongaa oma vaalihempposi!”
  1. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Hauska kuvakulma Esa!
    Itsensä kanssa sinut oleva vaalihemppo nauraa taatusti jutullesi.
    Back stagella takapiruna pyörivänä olen huomannut bongarien
    vaativan rehellisiä vastauksia kiperiin kysymyksiinsä.
    Usko lupauksista, jotta mannaa sataa kaatamalla mummosta murkkuun
    ja vauvasta vaariin, on hiipunut.
    Hernesoppa-lautasen kanssa bongarin on helpompi lähestyä hemppoa,
    ollaan ikäänkuin samalla oksalla.
    Vertaillaan kenen teltoilla on sakeammat sattumat.
    Joillekin soppa on päivän ainut lämmin ateria.
    Tietty Esa, parvessa on edelleenkin käen kaltaisia yksilöitä,
    toisten pesiin munivia, vastuuta välttäviä pilviveikkoja.
    Riitta

  2. avatar Esa Lehtinen sanoo:

    Hei Riitta!

    Olet oikeassa! Tässä hieman testailen vaalihemppojen itsetuntoa ja huumorintajua, kun heidän touhuistaan uskalletaan laskea leikkiä. Katsotaan, mitä sitten tapahtuu 🙂 . Vaalimenot ovat jälleen menossa perinteisin keinoin ja toimin. Toivottavasti äänestä’jät nyt haastavat kunnolla ehdokkaansa, sillä nyt asiat, mistä tuleva eduskunta joutuu päättämään ovat todella suuria. Äänestäjien ehdokasvalintaperusteina ei saisi ólla pelkästtään seuraavanlaisia: ”tuttu naama”, ”oman kylän poikia/tyttöjä”, ”tuttu tv:stä”, ”hyvä ureheilija”, ”jutteli kivoja mun kanssa ja kätteli samalla” jne… Ei, äänen antamiseen pitää olla tärkeämpiä asioita, kuten esimerkit vastaukset tärkeisiin kysymyksiin, rehellisyys mielipiteissään sekä oman asiantuntemuksen esilletuominen. No, nämä ajatukseni ehkä ovat toiveajattelua… Mutta sanoihan eräskin kuuluisa mies näin: ”I have a dream…” 🙂

  3. avatar Kimmo Kautio sanoo:

    Kuka sitä totuudesta suuttuisi? 🙂

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Terve Kimmo!

      En uskonutkaan sinun olevan totinen ”torvensoittaja”! Sitä paitsi sinä kirjoittelet hyviä ja asiallisia blogeja, joilla osoitat olevasi kiinnostunut tärkeistä asioista

  4. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Esa,

    tarkkanäköistä ja hauskaa kuvausta käynnissä olevista soidinmenoista.

    Täytyy vain todeta, että media ei kylläkään ole kiinnostunut kenenkään asiantuntemuksen selvittämisestä saati esilletuomisesta. Koko sirkus on viritetty sanoman popularisoimiseen kunnes kaikki informaatiosisältö on tislattu lopputuotteesta pois.

    Samaan lankeaa virkakoneisto. Valtionvarainministeriö on suoltanut meille neljä vuotta soopaa, jonka keskeinen viesti on se, ettei niilläkään ole aavistustakaan miten peräsimeen saisi mitään tuntoa. Nyt he sitten lyövät uudelle hallitukselle rätingit, että tässä todellinen tilannekuva. Samalla esitetään, että metsään mentiin, koska liian yksityiskohtainen hallitusohjelma. On kaikkien popularisointien ja vaalihemppokujerrusten äiti tarjota lääkkeeksi yksinkertaisempaa, vain muutaman ”strategisen tavoitteen” sisältävää hallitusohjelmaa.

    Sellaisesta hallitusohjelmasta voi vain todeta, että jos et tiedä minne olet menossa, kaikki tiet vievät sinne.

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Terve Kari!

      Kiitos kommenteistasi! Jotenkin minusta tuntuu samalta kuin sinusta, että ehkä liian paljon tämäkin vaalikamppailu tapahtuu ”perinteisten menojen” kaavalla, vaikka nyt todella tarvittaisiin sitä tärkeiden asioiden esillenostamista ja niistä keskustelemista. Vaaliteemoja on tuotu esille ranskalaisilla viivoilla esitettyinä, mutta se syvällisempi keskustelu ja asioiden pohdinta puuttuu. Suomi elää tällä hetkellä monissa asioissa suurten murrosten aikaa ja luulisi, että äänestäjiä kiinnostaisi kuulla ehdokkaiden pohdintaa näistä asioista. Vai kiinnostaako äänestäjiä nämä asiat oikeasti? Tuoko media tarkoitukselle esille pinnallisia asioita, koska syvällisiin asioihin ei haluta puuttua? Jaa-a, sinähän vaalikentillä liikkuvana hemppona pystyt varmaan näihin kysymyksiin vastaamaan 🙂

  5. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Kari!
    Jostain syystä ymmärrän tekstejäsi.
    Siihenhän tämä menee, ettei äänestäjiä pidä ärsyttää. Loppu puolitoista viikkoa menee ympäripyöreyksiin.
    Mutta -hyvä tästä tulee. Jollain tapaa uskon mahdollisuuksiisi. Olet kuulemma viskimiehiä?
    Otetaanko jostain irlantilaisesta veto: jos sinä ja Marjatta eivät kumpikaan pääse A-mäelle, kumpikin nauttii omat eväät. Jos te molemmat pääsette, tilanne on sama juttu. Jos ainoastaan sinä pääset, annan kolmen vartin pullon. Jos Marjatta pääsee ja sinä et, pääsen nauttimaan hyvästä viskistä. OK! Hessu K.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Terve Heikki,

      Saat ymmärtämiseni kuulostamaan joltakin lääkitystä vaativalta tilalta, mutta hyvä jos niinkin…

      Toiseksi, uskoisin irkuille tuon oluen panemisen ja tislaamisen skoteille. Mutta vetosi on vastustamaton ja nappaan siitä ilomielin kiinni. Tässä vedossa on sekin hyvä puoli, että lopputulosta ei tarvitse vuosikausia odottaa, odottaa, odottaa…. edellisen vedon häviön varalta hankkimani pullot jouduin juomaan ainakin kolmeen kertaan…

      Ladies and Gentleman, the Bet is ON!

      • avatar Esa Lehtinen sanoo:

        Arvon herrat Heikki ja Kari!

        Mitä ihmettä! Arvon herrat käyttävät blogiani siis vedonlyöntialustana. Tästähän pitäisi siis ilmeisesti alkaa vaatia vedonvälityspalkkiota molemmilta herroilta 🙂

        • avatar Kari Ilkkala sanoo:

          Esa,

          kärsit digitalisaation piirteestä, joka syö kaikki siitä maailmalle koituviksi povatut edut ennen kuin niitä on ehtinyt syntyä…

          Näet, kehitetään digitaaliselle alustalle suurella rahalla (tai tapauksessasi ainakin vaivalla) mitä tahansa, kohta joku tarjoaa samaa ilmaiseksi.

          Mutta reilun pelin hengessä lupaan sinulle tömpsyt pullosta, jonka väännän irti Heikin tappion kouristamista sormista. Siitä samasta pullosta saa Heikkikin sitten lohtua.

      • avatar Heikki Koskela sanoo:

        Moro Kari!
        Kerran maailmalla reissatessani sain Jamesonin Yliopistosta Dublinissa diplomin: Authorized Irish Whiskey Taster. Tunnistin irkkujen viskit savunmakuisista palviviskeistä.
        Lykkyä tykö! T. Hessu K.

  6. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Monenlaista hemppoa siellä näyttää olevan ja suurin osa kertoo mikä heille on tärkeätä ja kuinka he asioita hoitaisivat.

    Ikävää vain joidenkin hemppojen kannalta on se, että heidän näyttönsä ovat varsin ristiriitaisia siihen nähden mitä he nyt kosiohuumassaan kertoilevat.

    Kaupunkiuutisissa on eräänkin hempon ilmoitusliite, jossa tuo hemppo kertoo olevansa vastavirran uimari. Näytöt ja aiemmat puheet näyttävät toista, virta vei. Näyttönä voidaan pitää esim. SCC:n hallituspaikkaa. Tuohon paikkaan tuo hemppo omien sanojensa mukaan tarvitsi koko kaupungin hallinnon poliittisen tuen. Ei vastavirran uimari taakseen tarvitse mitään tukea, hän puskee eteenpäin. Tuo hemppo on myös kertonut, että SCC:n toimitusjohtaja on yksinvaltias yrityksessään. Mikäli hemppo olisi ollut hallitustyöskentelyssään vastavirran uimari ei yksinvaltias toimitusjohtaja olisi hemppoa mielin määrin tyrskyissä heitellyt.

    Tuo ilmoitusliitteen vaalihemppo mainitsee loppulauseessaan, että luotetaan vahvuuksiimme ja itseemme. Lopetetaan pelkääminen. Ollaan taas tavallisia suomalaisia.

    Mistä moinen luottamus on hänelle tullut, kun aiemmin pienen yrityksen hallituspaikkaankin hän tarvitsi laajan poliittisen tuen ja epäonnistuessaan syytti tuota ulkopuolista poliittista tukea.

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Terve Antti!

      Näitä hemppoja on niin monenlaisia, ja vaalimainoksissahan sitä höyhenpeitettä pyritään puhdistelemaan pölystä ja muista rasitteista. Tämän takia hemppobongarin tulee ollakin erittäin taitava tunnistamaan erilaisia hämäysyrityksiä, muuten voi käydä kehnosti 🙂

Jätä kommentti

css.php