Tunneälyttömyydestä tunneälyisyyteen – haastava, mutta antoisa matka inhimillisyyteen

Olen muutamassa aikaisemmassakin blogissani kirjoittanut tunneälystä ja sen merkityksestä työelämässä. Olen tuonut esille, että tunneälyyn kuuluu mukaan viisi eri aluetta eli omien tunteiden tiedostaminen, niiden hallitseminen, itsensä motivoiminen, muiden ihmisten tunteiden havaitseminen eli empatia sekä kyky hoitaa ihmissuhteita. Tunneälytaidot ovat tärkeimpiä työelämätaitoja ja niiden avulla ihminen kykenee toimimaan rakentavasti sosiaalisissa tilanteissa muiden ihmisten kanssa sekä toimimaan niin johtajana kuin myös johdettavana. Ilman tunneälyä eli sosiaalista älykkyyttä mikään ihmisyhteisö ei voi toimia tehokkaasti. Tunneälytaitojen osaaminen helpottaa monien tilanteiden hallintaa.

Tähän yhteyteen on hyvä kertoa pari käytännön elämän esimerkkiä tunneälyn hyvästä käytöstä. Ensimmäinen esimerkki: kaksi esimiestä työskentelee samassa tuotantolaitoksessa ja ovat töissä esimiehinä naapuriosastoilla. Kummallakin esimiehellä on yhtä kiire työssään, kovat tavoitevaatimukset ja hektinen työtahti, mutta vain toisella heistä on aikaa välillä keskustella alaistensa kanssa ja kuunnella heidän asioitaan. Tätä esimiestä arvostetaan ja hänestä pidetään paljon. Lisäksi tuottavuus ja tehokkuus on hänen osastollaan paljon naapuriosastoaan korkeampi

Esimerkki kaksi. Lentokone on matkalla Helsingistä Brysseliin, kone pari tuntia myöhässä ja kiireiset ihmiset viivästyksistä ärtyneinä. Vihdoin ja viimein kone laskeutuu Brysselin lentokentälle, mutta viime hetkellä koneessa ilmenee jokin tekninen vika ja koneen on pysähdyttävä jonkin matkan päähän ”putkesta”. Useimmat ärtyneet ja kiireiset matkustajat pomppaavat ylös paikoiltaan ja alkavat nostelemaan matkatavaroitaan alas matkatavarahyllyiltä. Yksi lentoemännistä huomaa matkustajien touhut, mutta sen sijaan, että hän kovaäänisesti kuuluttaisi ja muistuttaisi heitä lentosäännöstöstä, sanoo hän heille hellällä äidin äänellä nuotteineen kaikkineen: ”No, ketkäs tuhmat siellä ovat jo seisomaan nousseet?” Tämä aiheuttaa matkustajissa huvittuneisuutta ja he istuvat kiltisti takaisin paikoilleen. Koneen vihdoin päästessä portille, matkustajat poistuvat rauhallisesti lentokoneesta sekä ovat hyväntuulisia ja hymyileviä.

Näissä esimerkeissä tulee hyvin näkyviin tunneälyn suuri merkitys työelämässä ja asiakastyössä. Esimiestä, joka kykenee hallitsemaan tunteitaan, omaa empatiataitoja ja haluaa kuunnella alaisiaan kiireestä huolimatta arvostetaan hänen alaistensa joukossa. Hänellä on sitä luontaista auktoriteettia, mikä syntyy vain ajan myötä. Samoin asiakaspalvelija, joka pystyy hallitsemaan haastavan asiakastilanteen käyttämällä tunneälyään, pidetään hyvänä asiakaspalvelijana.

Tietenkin päinvastaisia esimerkkejä on myös paljon tilanteista, joissa sosiaalisen älykkyyden puuttuminen aiheuttaa pahimmillaan jopa katastrofeja tai ainakin tilanteiden kärjistymisiä. Voidaankin sanoa, että osalla ihmisistä tunneälytaidot ovat erittäin vähäisiä tai jopa lähes olemattomia. Tässä herääkin kysymys, että voiko kuka tahansa ihminen kehittää omaa tunneälyään? Tähän voi, varmaankin monen ihmisen olotilaa helpottaen, vastata myöntävästi. Hyvänä uutisena voidaan pitää sitä, että tunneäly, toisin kuin älykkyysosamäärä, voi kohentua koko ihmisen eliniän aikana. Tunneälytaitojen tietoinen kehittäminen on siis mahdollista, tosin se vaatii aikaa ja vaivaa. Se ei ole mikään helppo prosessi, vaan se vaatii pitkäjänteisyyttä ja myös muiden ihmisten tukea.

Tunneälytaitojen kehittäminen voidaan jakaa kuuteen vaiheeseen. Ensimmäistä vaihetta voidaan kutsua Havahtumiseksi. Tässä vaiheessa ihminen herää havainnoimaan omaa toimintaansa ja käyttäytymistään. Hänen on kyettävä motivoimaan itseään muuttumaan ja oivallettava millainen on ”ihanneminä”. Ihmisen on pystyttävä myöntämään itselleen, että hänen tunneälytaidoissaan on parantamista. ”Herätyksen” saa aikaan usein omakohtainen ahaa-elämys tunneälyn merkityksestä tai muilta ihmisiltä saatu ”töytäisy”. Esimerkiksi johtajilla oivalluksen tunneälyn merkityksestä voi aiheuttaa jopa niinkin raadollinen asia kuin raha eli johtamis-. ja tunneälytaitojen kehittämisen kautta aikaansaatu yrityksen toiminnan tehostaminen joko tulosta parantamalla tai kustannussäästöjä lisäämällä. Havahtumisvaihe on elintärkeä koko tunneälyn kehittämisprosessissa, sillä ilman tätä ei prosessi lähde liikkeelle.

Havahtumisen jälkeen toinen vaihe on Itsetuntemuksen lisääminen. Tässä vaiheessa tärkeintä on oppia rehellisesti tuntemaan itseään eli selvittää omat vahvuudet ja heikkoudet sekä hakea vastauksia kysymyksiin: ”kuka todella olen”, ”miten toimin”, ”millä tavalla muut ihmiset näkevät minut” ja ”mitä minä pohjimmiltani ajattelen ja mihin uskon”. Näihin asioihin vastauksia on mahdollista saada paitsi itsearvioinnin kautta niin myös sopivilta ”luottoihmisiltä” sekä erilaisista tunneälyä mittaavista testeistä. Itsetuntemuksen lisäämisessä on tärkeää, että saa itsestään rehellistä ja oikeaa tietoa ja palautetta. Tietenkin on hyvä muistaa, että tämän tiedon vastaanottaminen ei aina ole välttämättä niin miellyttävää.

Kolmannessa vaiheessa on tarkoitus laatia Kehityssuunnitelma omien tunneälytaitojen parantamiseksi. Tämä on tärkeää, sillä ilman hyvin tehtyä suunnitelmaa kehittymistä on vaikeaa seurata ja siinä edistymistä mitata. Suunnitelmaan sisältyy sopimuksen tekeminen itsensä kanssa ja sen tarkoitus on sitouttaa ihminen tähän kehitysprosessiin. Lisäksi suunnitelmaan on tarkoitus sisällyttää konkreettiset kehitystavoitteet, aikataulut sekä mittarit.

Neljänneksi, kehityssuunnitelma julkistetaan ja Muodostetaan tukiverkko sen toteuttamiseksi. Tukiverkkoon pyritään saamaan mahdollisimman kattava ryhmä ihmisiä, joiden kanssa tunneälyään kehittävä ihminen on tekemisissä. Siihen voi kuulua mm. ystäviä, kollegoita tai jopa lähiesimies ja -alainen. Tärkeintä tukiverkossa on saavuttaa keskinäinen luottamus verkostoon kuuluvien ihmisten kanssa, sillä tukiverkon tehtävänä on tukea ja kannustaa itsensä kehittäjää sekä antaa hänelle rehellistä palautetta.

Viidentenä vaiheena voidaan pitää kehittymistä eli Uusien tapojen kokeilemista ja harjoittamista. Tämä vaihe edellyttää muutoksia aivojen hermoverkoissa. Ihmisen ajattelu-, tunne- ja toimintatapojen kehittyessä totutuiksi tavoiksi niitä tukevat hermostolliset yhteydet vähitellen vahvistuvat ja muuttuvat hermoimpulssien pääasiallisiksi reiteiksi. Tämän takia tunneälytaitojen oppiminen vie aikaa. Ensimmäisiä muutoksia voi odottaa aikaisintaan 3 – 5 kuukauden päästä. Oppimisessa on kolme vaihetta: 1. toimimattomien tapojen tiedostaminen, 2. uusien tapojen tietoinen harjoitteleminen ja 3. käyttäytymisen toistaminen jokaisessa mahdollisessa tilanteessa niin, että tavasta tulee mahdollisimman automaattinen. Syvällisen oppimisen edistämisessä kannattaa käyttää erilaisia mielikuvaharjoitteita. Tunnetaitojen harjoittelu alkaa itsehavainnoinnista ja reflektoinnista eli omien tunteiden ja toiminnan tarkkailemisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että tunneälyn kehittäjä pyrkii mahdollisimman rehellisesti ja objektiivisesti tunnistamaan omia kokemuksiaan. Tällöin on pohdittava, mitä tunteita ja toimintoja kussakin tilanteessa oli ja miten ne vaikuttivat. Tämän jälkeen pitää suunnitella, miten tätä kokemusta on mahdollista hyödyntää ja kehittää seuraavissa vastaavissa tilanteissa.

Kuudennessa vaiheessa eli Seurannassa ja arvioinnissa painottuu muiden ihmisten merkitys palautteen antajina, vahvuuksien ja heikkouksien löytäjinä sekä uuden ihanneminän rakentamisen tukijoina. Jotta tunneälyn kehitysprosessi onnistuisi, tukiverkon antama tuki ja tsemppaus on elintärkeää onnistumisen kannalta. Seurannan ja arvioinnin tärkeimpinä asioina on sen reaaliaikaisuus ja rehellisyys.

Kuten jo aikaisemmin on kerrottu, tunneälytaitojen oppiminen ja kehittäminen on pitkäjänteinen ja hidas prosessi. Pikapalkintoja siinä ei ole mahdollista voittaa. Omia tunteitaan työstäessään jokaisen ihmisen pitää toimia itsenäisesti. Ihminen kohtaa tällöin omaan henkilöhistoriaansa ja omiin elämäntilanteihinsa liittyvät valintansa sekä niiden seuraukset tunteineen. Tärkeimpinä tunneälytaitojen oppimisen ja ihmisenä kehittymisen esteinä ei yleensä voida pitää ihmisen tahdonheikkoutta tai osaamisen puutteita, vaan syyt ovat enemmänkin syvällä ihmisen persoonassa. Nämä psyykkiset rakenteet pitävät tiukasti kiinni ihmisen vanhoista tavoista toimia ja käyttäytyä. Tämän takia kehitysprosessi voi vaatia paljon myös voimia. Kuitenkin tässä yhteydessä on hyvä muistaa se, että ihmisellä on mahdollisuus muuttaa toimintamallejaan ja oppia uusia asioita, jos hän vain tahtoo sitä tarpeeksi paljon.

Tunnetaitojen kehittämisen vaikutukset näkyvät hyvin työelämässä. Tästä loistava esimerkki on suuren amerikkalaisen luottokorttiyrityksen, American Expressin, kokemus. Yrityksessä järjestettiin 2000-luvun alkupuolella koeluontoisesti myyntineuvojille ja heidän esimiehilleen tunnetaitokoulutusta ja tuloksena oli se, että osanottajien vuosimyynti koulutuksen jälkeen nousi 8 – 20%:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Tämän hyvän saavutuksen jälkeen tunnetaitokoulutus vakinaistettiin yrityksen koulutusohjelmiin kuuluvaksi osaksi. Tämä oli vain yksi esimerkki monien muiden hyvien esimerkkien joukossa. Se on kuitenkin selvää, että tunneälytaitojen kehittäminen vaikuttaa paitsi myyntiin niin myös työviihtyvyyden nousun sekä sen seurauksena lisääntyneen tehokkuuden ja tuottavuuden kautta myönteisesti yritysten tuloksiin.

Esa Lehtinen

3 kommenttia artikkeliin “Tunneälyttömyydestä tunneälyisyyteen – haastava, mutta antoisa matka inhimillisyyteen”
  1. avatar keke sanoo:

    Kiitos Esa !
    Sinulta jälleen tärkeää tekstiä tunneälystä. Allekirjoitan koko kirjoituksesi täysin,esimerkkejä myöten.
    Jospa kaikki, vuorovaikutus suhteissa olevat ihmiset, ihmisyhteisöissä, pysähtyisivät miettimään tätä ja edellisiäkin kirjoituksiasi saattaisivat saada ”ahaa” elämyksen siitä mistä moni epäsopu, epäonnistuminen ja tehottomuus pääosin johtuukaan . Tämä koskee sekä alaisia että johtajia.
    On aivan selvää että omien tunneälytaitojen tietoinen kehittäminen on mahdollista ja toivottavaa.
    Kehittäminen lähtee liikkeelle siitä, että on palava halu kehittyä tunneälytaidoissaan, havahtuu havainnoimaan omaa toimintaansa ja käyttäytymistään. Kehittämistä saattaa hidastuttaa se että kaikki ihmiset eivät ole ”samalla viivalla” lähtötilanteessa koska joillakin ihmisillä on jo ”äidin maidosta” saatuna paremmat lähtökohdat ”tunneälytilassaan”. Se ei kuitenkaan estä parempaan lopputulokseen pääsemiseen, jollakin se onnistuu erittäin hyvin, joillakin ehkä välttävästi ja muilla siltä väliltä.

  2. avatar Tiina Salo sanoo:

    Loistava kirjoitus!

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Hei Tiina!

      Kiitos palautteestasi. Sen verran voin kertoa, että sama juttu on hieman lyhennettynä 7.11. ilmestyvässä Fakta-lehdessä ”Tuttu vieras” -palstalla (tämä on mainos :))

Jätä kommentti

css.php