Johtajien rekrytoinnissa käytettävä taitoa, harkintaa ja kaukonäköisyyttä

Lähiaikoina mm. Hämeenlinnaan valitaan uusi kaupunginjohtaja. Minäkin ajattelin hieman laittaa lusikkaani tuohon keittoon… Koko organisaation, olkoon kyseessä sitten julkishallinnon tai yksityisen alan yritys, kannalta tehdään tärkeimpiä valintoja silloin, kun sen ylimpään johtoon valitaan johtajia. Johtajan valinta vaikuttaa erittäin paljon organisaation toimintaan ja sen tulevaisuuden suuntaan. Tämän vuoksi nämä henkilövalinnat tulisivatkin perustua sopivassa suhteessa paitsi pätevyyteen, niin myös sopivuuteen. Johtajavalintojen tekijöillä on valinnoissaan erittäin suuri vastuu. Valintoja tietenkin voidaan avittaa käyttämällä rekrytointifirmojen ja ”head hunterien” palveluksia sekä erilaisia testejä, mutta siitä huolimatta lopullinen päättäminen ja vastuu valinnoista jaa päätöksentekijöille. Millaisia kriteerejä päätöksenteossa johtajavalinnoissa voidaan sitten käyttää? Seuraavassa tuon esille muutamia tärkeitä valintaan vaikuttavia asioita.

1. Koulutuksellinen ja ammatillinen pätevyys. Monissa johtajavakansseissa on asetettu tehtävälle tiukat koulutukselliset vaatimukset, näin etenkin julkishallinnon puolella. Yleensä vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai nykyään myös muu sopiva korkeakoulututkinto. Joskus tuntuu hieman siltä, että välillä liikaakin tuijotetaan koulupätevyyteen, mutta antaahan se tietenkin jonkinlaista kuvaa siitä, että henkilö pystyy mm. pitkäjänteiseen suunnitteluun ja loogiseen ajatteluun. Suurin osa suomalaista ylemmistä johtajista omaa teknisen, taloudellisen tai juridisen tutkinnon, julkishallinnossa myös hallinnollisen tutkinnon. Tässä ehkä päättäjät ovat nykyään vieläkin turhan yksisilmäisiä, sillä muiltakin aloilta löytyy kyllä päteviä johtajia. Usein opillista pätevyyttä tärkeämpi kriteeri on kuitenkin ammatillinen osaaminen, työkokemus ja toiminta (ja sen laatu) vastaavissa tehtävissä. Tämän ammatillisen menestymisen selvittäminen tulisi tehdä tarkoin. Julkisissa johtajan toimissa korostetaan vielä nykyäänkin poliittista sopivuutta tehtävään, mutta siihen ei saisi liikaa tuijottaa johtajavalinnoissa. Se voi johtaa pahimmassa tapauksissa kaaokseen. Kyllähän tietenkin monet puoluekirjankin omaavat johtajat ovat myös ammatillisesti päteviä, mutta jos organisaatioon haetaan ammattijohtajaa, pitää ammatillisen pätevyyden aina ohittaa pelkän poliittisen sopivuuden

2. Monipuolinen työkokemus ja oman toimintaympäristön hallinta. Nykyään johtajavalinnoissa arvostetaan monipuolista kokemusta eri aloilta, vaikka tietenkin oman toimialan tunteminen onkin tärkeä asia. Monipuolinen kokemus antaa johtajakandidaatille laaja-alaista näkemystä ja monipuolista katsantokantaa omaan työhön. Sitä voi hankkia erilaisissa tehtävissä esimerkiksi valtion- tai kunnallishallinnossa, yksityisellä sektorilla tai kansainvälisissä tehtävissä. Oman toimintaympäristön hallintaan kuuluu mukaan kyky ja halu luoda ja ylläpitää omaan työhön liittyviä verkostoja, kyky laaja-alaiseen ja käsitteelliseen ajatteluun sekä ymmärtää yhteiskunnallisia ja taloudellisia ilmiöitä. Erittäin tärkeää on myös omata luovaa ongelmaratkaisutaitoa sekä hyvää kielitaitoa.

3. Kyky ennakoida tulevaa eli luoda onnistuneita visioita ja oikeita strategioita niiden toteuttamiseksi. Yhtenä himotuimpana taitona ja tärkeimpänä valintakriteerinä johtajalla pidetään taitoa ennakoida tulevaa. Tämä kerrallaan 5 – 10 vuoden vision luominen ja sen toteuttaminen onkin yksi johtajan tärkeimpiä tehtäviä. Lisäksi hänen on innostettava koko henkilöstö tukemaan tätä visiota ja sen saavuttamista. Oikea visio ja strategia sen toteuttamiseksi vie organisaation usein menestykseen ja väärä visio taas pahimmassa tapauksessa kurjuuteen. Historia on täynnä tarinoita kummastakin vaihtoehdoista, esimerkkinä nyt vaikkapa lähihistoriasta Steven Jobsin johtaman Applen visio iPhonesta vs. Nokian ”sokea” usko näppäinpuhelimiin ja Symbianiin. Lopputulos on jo nähty, kumpi visio oli lähempänä oikeaa. Usein johtajan uran ”kohtalon” määrääkin se, onnistuuko hän visioinnissaan ja strategioissaan vai syntyykö pannukakku.

4. Taito ohjata koko organisaatio ymmärtämään tavoitteet ja toimimaan niiden mukaisesti. Johtajalla tulee olla näkemyksellisyyttä ja kykyä luoda selkeitä ja ymmärrettäviä tavoitteita. Hänen pitää pystyä myös viestimään nämä tavoitteet koko organisaatiolle ja kyetä motivoimaan henkilöstön toimimaan tavoitteiden suuntaisesti. Organisaation tehtävien toteutumista varten johtajalla on oltava selkeä kyky arvioida ja valvoa organisaation toimintaa, jotta hän pystyy rakentamaan hyvin toimivan organisaation ja tarvittaessa tehostamaan sen toimintaa. Lisäksi hänen on kyettävä jakamaan vastuuta ja päätösvaltaa järkevällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tietenkin on muistettava, että hänen itsensä on kyettävä kantamaan lopullinen vastuu organisaation toiminnasta.

5. Henkilöjohtamistaito. Yksi tärkeimpiä kriteereitä johtajavalinnoissa liittyy henkilöjohtamistaitoon. Henkilöjohtaminen on haastavaa ja tämän vuoksi johtajakandidaatilla pitääkin olla kokemusta ja näyttöjä osaamisestaan tällä alueella. Henkilöjohtaminen voidaan jakaa kahteen osaan: 1. itsensä johtamiseen sekä 2. ihmisten johtamiseen. Oman itsensä johtaminen ja itsensä tunteminen on tärkeä henkilöjohtamisen osa. Johtajalla täytyy olla kykyä ymmärtää ja hallita omaa käyttäytymistään ja toimintaansa. Tähän kuuluu esim. omien tunteitten hallinta sekä paineensietokyky vaativissa tilanteissa. Johtajan on kyettävä hallitsemaan omaa ajankäyttöään ja jaksamistaan: Hänen on osattava priorisoida oikeita asioita oikeaan aikaan, siedettävä ja hallittava erilaisten työhön kuuluvien kuormitustekijöiden vaikutuksia. Ihmisten johtamisessa johtajan on ymmärrettävä esimiesaseman asettamat vaatimukset, velvollisuudet ja roolit suhteessa muuhun työyhteisöön sekä hänellä tulee olla kykyä vaikuttaa kannustavasti henkilöstön suorituksiin ja niiden parantamiseen. Ihmisten johtamisessa korostuvat myös hyvät ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot, ristiriitatilanteiden rakentava ratkaiseminen, omaan itseensä kohdistuvan arvostelun sietäminen, ihmisten oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu, palautteen antamistaito sekä edellytysten luominen henkilöstön oppimiselle, innovatiivisuudelle ja ryöhyvinvoinnille. Yleensäkin johtajan tulee toimia kaikille työyhteisön jäsenille kannustavana esimerkkinä.

6. Taloudellinen ”lukutaito”. Isoissa organisaatioissa on työsuhteessa talousalan ammattilaisia ja tämän vuoksi johtajan ei tarvitse välttämättä itse olla taloustieteellisen koulutuksen omaava. Kuitenkin on tärkeää, että hänen on hallitava talouden perusasioita ja ymmärrettävä talouden peruskäsitteitä. Lisäksi hänellä täytyy olla kykyä ”lukea” taloudellista tietoa oikein ja muuntaa se päätöksiksi, jotka tukevat organisaation taloudellisia toimintaedellytyksiä ja jopa edistävät niitä. Tähän taloudellisen tiedon ”lukutaitoon” sisältyy myös kyky kertoa taloudellisista asioista ymmärrettävästi muulle henkilöstölle.

7. Muutosjohtamistaito. Varsinkin nykyisissä epävarmoissa taloudellisissa oloissa johtamiskriteereissä korostuu muutosjohtamisen hallinta. Johtajalta vaaditaan kykyä itse sopeutua muutoksiin ja samalla myös edistää oman organisaation muutosvalmiutta. Tässä ei tarkoiteta mitään reaktiivista, jo tapahtuneeseen muutokseen reagoimista, vaan nimenomaan proaktiivista eli kykyä ennakoida mahdollisia tulevia muutoksia. Johtajalla on oltava kykyä ennakoida organisaation menestymismahdollisuuksia ja –tekijöitä tulevaisuudessa. Visionäärinen muutoksenhallinta antaa organisaatiolle aikaa muuttaa ja sopeuttaa toimintaansa sekä antaa mahdollisuuden jopa hyötyä muutoksen tuomista uusista mahdollisuuksista Tarvittaessa tietenkin hänellä tulee olla voimaa ja sinnikkyyttä ajaa läpi organisaatiossa myös ikäviä muutoksia, mitä esimerkiksi yrityksen ja toimintojen saneeraaminen tarkoittaa. Muutosjohtamisen taitoihin kuuluukin muutosten hallittu läpivieminen ja siihen liittyvä muutosten perusteleminen sekä omistajille, asiakkaille, yhteistyökumppaneille että henkilöstölle.

Joku varmaan voisi kysyä, että onko tuollaista ”superjohtajaa” olemassa, joka omaa täydellisesti kaikki edellä mainitut kyvyt ja taidot? No, ei todellakaan ole. Tämä juuri onkin johtajavalintoja tekevien päättäjien suuri dilemma. Heidän tulisi löytää johtajakandidaateista juuri se, joka parhaiten täyttää tehtävälle asetetut vaatimukset. Valitsijoilla tulisikin olla jo etukäteen selkeä kuva siitä, millaista johtajaa organisaatio tarvitsee. Tämän jälkeen valitsijoiden tulee luoda tehtävälle selkeät vaatimukset ja kriteerit. Hakuvaiheessa heidän pitää tarkastella näitä vaatimuksia ja kriteerejä ja verrata niitä johtajakandidaattien osaamisalueisiin. Lopuksi valitsijoiden on tehtävä eräänlainen kompromissi ja löydettävä juuri se sopivin ja pätevin henkilö johtajaksi. Tehtävä ei ole missään nimessä helppo, vaan siinä on olemassa suuria riskejä. Tässä tulee sitten esiin se valitsijoiden oma ammattitaito.

Esa Lehtinen

6 kommenttia artikkeliin “Johtajien rekrytoinnissa käytettävä taitoa, harkintaa ja kaukonäköisyyttä”
  1. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    Juuri näin Veliseni. Hyvän kunnanjohtajan tuntomerkit:
    1. Suuret korvat.
    2. Terävät silmät.
    3. Vilkas mielikuvitus.
    4. Virtahevon nahka.
    5. Urheilijan kunto.
    6. Puliukon vatsa.
    7. Sammumaton toive siitä, että asiat voisivat olla vieläkin huonommin.

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Huomenta Konsta!

      Kiitos kommentistasi! Olet hyvin tiivistänyt kirjoitukseni. Tuohon listaan, kun vielä lisää:
      8. Kotkan katse, jotta näkee pitkälle
      9. Pelle Pelottoman innovatiivisuus ja samassa yhteydessä Mikki Hiiren rohkeus ja realistisuus
      10. Tintin uteliaisuus ja riskienottokyky
      11. Muurahaisen ahkeruus ja tiimihenkisyys

      Eiköhän näiden listojen eväillä saada hyvä kaupunginjohtaja….

  2. avatar Sari Rautio sanoo:

    Mainio listaus! Loppupäästä olennaisempia, ja nyt on valittava, lukitaanko joitain sellaisia kriteerejä, jotka poissulkevat joitain tärkeämpiä?

    Määräaikaisia kunnanjohtajia on Suomessa n 7 prosenttia ja määrä on laskussa. Kiinnostaa kuulla, mitkä ovat määräaikaisuutta halajavien ihmisten perusteet?

    Meillä tulee kerrassaan kiinnostava keskustelu jo siitä, millaista kaupunginjohtajaa haetaan. Olen erittäin tyytyväinen että valtuusto saa sen keskustelun käydä. Ja itse valinta on yksi niitä tärkeimpiä, jota valtuusto pääsee tekemään.

    Hyviä hiihtokelejä toivottaen,
    Sari

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Hei Sari!

      Kiitos vastauksestasi! Nyt täytyy vain muistaa se, että nyt julkisuudessa käyty keskustelu tuntuu juuttuneen kaupunginjohtaja-asiassa keskusteluun kaupunginjohtajalta vaadittavista kriteereistä. Pitää myös muistaa se, että vähintään yhtä paljon pitäisi miettiä sitä, että miten Hämeenlinnaan saataisiin ”houkuteltua” sopiva ja pätevä kaupunginjohtaja. Kaupunkien ja kuntien johtajien paikat eivät ole ”johtajapörssissä” niitä kaikkein ylimmiksi rankattuja. Ei siitä ole kovin kauaakan, kun Vaasaan haettiin kaunpunginjohtajaa ja hakemuksia tuli kerrassaan kaksi kappaletta! Eikä se kaupunginjohtajan saaminen Vantaallekaan ollut kovin helppo tehtävä ennen kuin Kari Nenonen siihen suostui. Ja nyt tällä hetkellä päällä on tuo Heinolan johtajatilanne… Eli, summa summarum, nyt pitäisi paljon miettiä sitä, että mitä Hämeenlinna tarjoaa tänne hakevalle ja valittavalle kaupunginjohtajalle. Ei pidä luottaa pelkästään siihen, että hyviä hakijoita kyllä riittää, vaan miten saa houkuteltua juuri ne hyvät kandidaatit hakemaan. Itsekin tunnen muutaman potentiaalisen kaupunginjohtajakandidaatin, mutta heidän kanssaan keskustellessaan saa sen kuvan, että kaupunginjohtajan työ ei välttämättä ole juuri se toiveposti. Pääsyy tuntuu olevan se kaupunginjohtajan työn toimintaympäristö ja -kulttuuri, mikä kaupungeissa ja kunnissa on eli toimiminen kunnallispolitiikan ja -poliitikkojen ristitulessa. Se on haastavaa työtä kelle tahansa johtajalle ja sen takia kuka tahansa ei pystykään ko. tehtävään. Tietysti muitakin syitä on olemassa, kuten esimerkiksi kuntien nykyinen heikko taloustilanne, valtava byrokratia ja kuntien usein tehoton hallintokoneisto. Mutta siis, käyttäkää aikaa myös ”houkuttavuustekijöiden” miettimiseen. Hämeenlinna tarvitsee näinä aikoina todella hyvän kaupunginjohtajan!

      • avatar Sari Rautio sanoo:

        Esa, olen tismalleen samaa mieltä.

        Ja siksi on tärkeää minkälainen kuva meistä – Hämeenlinnasta – syntyy, ja millaisista asioista meidät tunnetaan. Hämeenlinnan maine on ollut hyvä, pidetään se sellaisena, ja ollaan ylpeitä mitä kaikkea olemme jo saaneet aikaan.

        Sari

        • avatar Seppo Mäkinen sanoo:

          Viime aikoina Hämeenlinna on ollut mediassa ja julkisuudessa huonosti hoidetun ikäihmisten palveluiden osalta, sairaanhoitopiirin saaman ½ miljoonan €uron uhkasakon osalta ja huonokuntoisten koulurakennusten osalta. Näinkö meidät julkisuudessa tunnetaan?

          Toisaalta Hämeenlinnassa varsinaisesti työtä tekevät tahot näissäkin toiminnoissa tekevät parhaansa, asiakkaitten mielestä välillä jopa erinomaisesti.

          Mikä sitten mättää, että Hämeenlinna on negatiivisesti julkusuudessa? Itse tulkitsen, että kaupungin toimeenpaneva johto ja tilaajajohtajat ovat erkaantuneet liian kauaksi tekemisen todellisuudesta. Johto ei ymmärrä tehdä päätöksien vaikutusten arviointia tai ymmärretä teettää tällaista tai saadaan ihan RAvista HIhasta arviot.

          Nyt toimeksi panemaan perusasiat kuntoon kaupungin johdon päätöksillä, niin sitten voi ylpeillä pitkäaikaisilla aikaansaannoksilla.

Jätä kommentti

css.php