Tulevaisuuden hyvä johtaja – onko heitä jo tänään?

Näin uuden vuoden alkaessa sitä miettii jo työnkin puolesta, millaisia asioita itse odottaa hyviltä johtajilta. Vaatimukset johtajille ovat jatkuvasti kasvaneet, mutta perusasiat ovat kuitenkin samanlaisia kuin ennenkin. Tärkeintä mielestäni on se, että johtajien tulisi ajatella työtään ja rooliaan ensin omaa itsensä sekä itsensä kehittämisen kautta. Johtajuus ei ole synnynnäistä, vaan sitä voi, ja sitä pitää, kehittää koko ajan. Mitä hyvältä johtajuudelta sitten vaaditaan? Seuraavassa joitakin ajatuksia.

Ensimmäiseksi, johtajan tulee olla sinut omien tunteittensa kanssa. Hänen tulee hyväksyä ja ymmärtää omat tunteensa. Viha. kiukku, suuttumus, mielihyvä, rakkaus, ilo jne. ovat kaikki aivan normaaleita tunteita, joita johtaja ihmisenä kokee, aivan kuten muutkin ihmiset. Jos hän ei tätä ymmärrä, kasvattaa hän ympärilleen näkymättömän panssarin eikä voi olla sinut muiden ihmisten kanssa.. Jos hän taas ymmärtää tunteensa, jokainen toisen ihmisen kohtaaminen on hänelle aina sen hetken tärkein tapahtuma. Hyvän johtajan tulee olla läsnä muiden ihmisten kanssa. Ilman tätä hän ei voi arvostaa muita ihmisiä.

Toiseksi, hyvä johtaja kohtaa jokaisen työntekijänsä yksilönä eli erillisenä ihmisenä. Hän voi olla hyväksymättä ihmisen tekoja, mutta siitä huolimatta hän hyväksyy teon tehneen ihmisenä. Hyvä johtaja ymmärtää, että johtaminen tarkoittaa ennen kaikkea ns. rutiiniomaisen vuorovaikutuksen hylkäämistä sekä uskallusta että halua kohdata jokainen ihminen ja tilanne uutena kokemuksena.

Kolmanneksi, hyvä johtaja ymmärtää, mitä merkitsee hidastaminen omassa työssä. Nykyisessä hektisessä maailmassa syntyy helposti ns. ”vauhtisokeus”. Tällöin on välillä tarpeellista ja jopa terveellistä hidastaa omaa elämän ja työn rytmiä. Kiirettä on kahdenlaista, todellista ja tehtyä kiirettä. Todellinen kiire edellyttää ripeyttä ja nopeaa toimintaa, mutta erityisesti tehtyyn kiireeseen liittyvää kiireeseen vetoamista tulisi välttää. On kuitenkin välillä muistettava hengähtää. Hyvä johtaja osaa välillä rentoutua esimerkiksi syömällä rauhallisesti sekä ruuasta että seurasta nauttien, ulkoilemalla, lukemalla, kuuntelemalla musiikkia tai vaikkapa hieman juttelemalla omien työkavereittensa ja alaistensa kanssa.

Neljänneksi, hyvä johtaja osaa johtaa hyvin myös itseään. Hän ymmärtää, että vasta oppimalla johtamaan itseään, hän pystyy johtamaan muita ihmisiä. Hyvä johtaja kykenee näkemään ”peilejä” muissa ihmisissä, kuten esimerkiksi kollegoissaan ja alaisissaan, ja hän pystyy peilaamaan omia toimiaan, puheitaan ja tekojaan näiden peilien kautta. Näin hän kykenee havaitsemaan ja ottamaan vastuun näistä toimistaan ja teoistaan menemättä ns. ”helpoimman kautta” eli syyttämättä ulkopuolisia asioita ja ihmisiä.

Viidenneksi, hyvä johtaja omaa tunneälyä eli sosiaalista älykkyyttä. Hänellä on sekä henkilökohtaisia että sosiaalisia taitoja. Henkilökohtaisiin taitoihin kuuluu 1. itsetuntemus eli omien tunteiden hallinta, itsensä arviointikyky ja omaan itseensä luottaminen, 2. itsehallinta eli omien tunnetilojen, mielihalujen ja voimavarojen säätelykyky sekä 3. motivoituminen eli omien tunteiden oikea käyttäminen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi. Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan taas empatiaa eli myötäelämisen kykyä sekä sosiaalisten tilanteiden hallintaa ja verkostoitumiskykyä.

Kuudenneksi, hyvä johtaja on visionääri, joka asettaa haastavia, mutta realistisia tavoitteita. Samalla hän löytää myös oikean reitin tavoitteen saavuttamiseksi. Tärkeää on kuitenkin se, että vaikka hän näkee kauas, huomaa hän myös ne mahdollisuudet, jotka ovat tässä ja nyt. Tietenkin on hyvä muistaa, että vaikka hyvä johtaja on visionääri, osaa hän myös arvostaa perinteitä sekä nykyhetken saavutuksia.

Seitsemänneksi, hyvällä johtajalla on loistavat vuorovaikutustaidot. Hän ymmärtää ja hallitsee paitsi puhumisen, niin etenkin kuuntelemisen jalon taidon. Hyvä johtaja osaa valita oikeat sanat kannustaakseen työntekijänsä saavuttamaan yhteiset tavoitteet. Hän osaa valita juuri ne oikeat sanat, jotka kannustavat myös muita. Tiedostava ja itsensä hyväksyvä johtaja on puheissaan suora, mutta hallitsee myös diplomatian taidon. Lisäksi hän pystyy tarvittaessa myös myöntämään virheensä.. Samoin hän hallitsee myös palautteen antamisen ja vastaanottamisen taidon. Erityisesti hän kiinnittää huomiota myönteisen palautteen antamiseen. Hän arvostaa saavutettuja asioita eikä liikaa painota saavuttamattomia asioita.

Kahdeksanneksi, hyvä johtaja ymmärtää positiivisuuden voiman. Kun hän hyväksyy itsensä ja suhtautuu itseensä positiivisesti, heijastaa hän tätä positiivisuutta myös ympärilleen omaan työyhteisöönsä. Esimerkiksi jonkun esittäessä hänelle uusia ideoita, hän ei heti epäile ja tyrmää niitä vaan suhtautuu uusiin ajatuksiin rakentavasti. Näin tekemällä hän heijastaa työyhteisöönsä positiivista ja luovaa energiaa.

Yhdeksänneksi, hyvä johtaja ymmärtää hiljaisuuden voiman. Hiljaisuudella tarkoitetaan sitä, että välillä johtajan täytyy pysähtyä ja miettiä ja pohtia itseään ja itsensä kehittymistä ihmisenä ja myös johtajana. Hiljaisuutta voidaan pitää ainoana tilaisuutena, missä todellinen johtajuus kehittyy. Kun tietää, mitä itselle on tapahtumassa, on helpompi johtaa muita ja auttaa heidän kehittymisessään.

Ja vielä kymmenenneksi, hyvä johtaja ymmärtää olevansa omassa työssään palvelija ja valmentaja. Hänen tehtävänään on auttaa muita löytämään ja saavuttamaan omat tavoitteet omia voimavarojaan hyödyntäen. Valmentavana johtajana hän näyttää työntekijöilleen oikean suunnan sekä motivoi ja innostaa heitä. Hän ohjaa ja neuvoo työntekijöitään, mutta ei kuitenkaan anna heille valmiita ratkaisuja työn suorittamiseksi.

Johtajuus on kaikille esimiehille ja johtajille suuri haaste, jossa vallan ohella on myös vastuuta. Tämän takia johtajuuteen ei voi suhtautua kevyesti. Johtajuus on jatkuvaa opiskelua ja oppimista, mutta on kuitenkin muistettava, että lukuisten johtamiskoulutusten ja –kurssien suorittaminen ei korreloi johtajana kehittymistä. Koulutuksissa saadut opit ja taidot kyettävä myös soveltamaan omaan toimintaan ja käytännön johtamistilanteisiin. Ja ennen kaikkea johtajuus on matka omaan itseensä ja itsensä kehittymiseen sekä ihmisenä että myös johtajana. Tämän kun ymmärtää, antaa se hyvät eväät johtajana kehittymisessä.

Esa Lehtinen

13 kommenttia artikkeliin “Tulevaisuuden hyvä johtaja – onko heitä jo tänään?”
  1. avatar Seppo sanoo:

    Myönteistä palautetta – kiitosta – ei juurikaan anneta. Kielteinen palaute taas pitäsi osata antaa *myönteisesti*.
    Työtavoitteiden saavuttamiseksi pitäisikin olla *pieniä ongelmia*, koska juuri niiden ratkaisu tyydyttää ja kehittää tekijäänsä valtavasti.

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Terve Seppo!

      Ja hyvää alkanutta vuotta myös sinulle! Olet aivan oikeassa, palautteen antaminen ja miksei myös sen vastaanottaminen tuntuu olevan monelle ihmiselle todella vaikeaa. Etenkin myönteinen palaute usein tuntuu unohtuvan. Yksi syy tähän on varmaankin meidän ”perinteisessä” kotikasvatuksessamme. Muistan kerran eräässä johtamisvalmennusprojektissa Pohjanmaalla erään perheyhtiön toimitusjohtaja sai alaistensa antamissa arvioinneissa palautetta siitä, että hän antaa alaisilleen liian vähän myönteistä palautetta, vaikka olisi aihettakin. Kävin hänen kanssaan arviointikeskustelua ja siinä hän kertoi, että hän ei muista lapsuudessaan ja nuoruudessaan montaakaan kertaa, milloin hän olisi saanut myönteistä palautetta omalta isältään ja isoisältään. Tällä hän perusteli sitä, että myönteisen palautteen antaminen tuntuu usein todella vaikealta, vaikka hän usein jälkeenpäin tilanteen mentyä jo ohi tajuaakin, että sitä olisi pitänyt antaa. Sanoin hänelle, että jostakin hänenkin pitää aloittaa ja nyt hänen todella pitää kiinnittää huomiota myönteisen palautteen antamiseen. Kyseinen johtaja ottikin asian tehtäväkseen ja pystyi vähitellen kehittämään myönteisen palautteen antamistaitojaan. Nykyään olemme varmaankin menossa parempaan suuntaan, sillä kouiuissa käydyissä kolmikanta-arviointikeskusteluissa vanhempien, opettajan ja oppilaan kanssa koululaiset oppivat luonnostaan palautteen antamista ja vastaanottamista. Olen ainakin optimistinen siitä, että sen taidon kehittyminen näkyy vähitellenn myös työelämässä…

  2. avatar Heikki Haustonen sanoo:

    Päivää !

    Hellsteniltä on puuttunut ainakin tuo diplomatian jalo taito. Tai ehkä perimmiltään kyky lukea lähimmäisen tuntemuksia. Olin äimän käkenä kun Hellsten haukkua louskutti Hämeen sanomien sivuilla naapurikuntien edustajia. Kyllähän jokainen jonkilaiseen empatiaan kykenevä ymmärtää mihin tuollainen johtaa. Vaikka kuntajohto on hattulassakin vaihtunut, vaikeuttaa tuo Hellstenin möläytys edelleen kuntiemme välistä yhteistyötä. No nythän Hellsten luki nuotteja ihan oikein irtisanoutuessaan tehtävistään. veikkaanpa että välit Hattulaan ja Janakkalaan ovat paljon mutkattomammat Hellstenin lähdön jälkeen.

  3. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Toivottavasti Heikki olisit oikeassa, ja olisitkin, jos koko hanuripartio saataisiin pois Hämeenlinnan politiikkaa pilaamasta mutta se on turha toivo.
    Iisakki saataisiin pois arkadialle jos Johannes Koskinen suostuisi demarien pöllytettäväksi kaupungijohtajaksi mutta hän taitaa olla liian fiksu alistumaan rakkikoirien komenneltavaksi.
    Mihin sijoitetaan Tapio Vekka? Mihin ”liisataan” Isosuo?
    Mikäli edellämainitut eivät poistu politiikan johtopaikoilta Hämeenlinnassa ei mitään muuutosta tapahdu neuvottelukulttuurissa naapureiden suhteen ja sama peli jatkuu, VALITETTAVASTI!

  4. avatar Esa Lehtinen sanoo:

    Terve teille molemmille, Heikki ja Erkki!

    Kiitos kommenteistanne! Vallankäytössä on olemassa sellainen dilemma, mitä usein johtaja kokee silloin, kun hän hallitsee pitkään ja silloin, mitä enemmän hän omaa valtaa. Sitä kutsutaan nimellä ”vallan harha”. Tähän on sortunut paitsi lukuisia poliittisia johtajia, kuten esim. Hitler, Mussolini, Stalin, al Assad, niin myös monia julkishallinnon ja yritysten johtajia. Vallan harha tarkoittaa sitä, että tuolloin johtaja alkaa kuvitella itsensä kaikkivoipaiseksi johtajaksi, joka odottaa myös kaikkien muiden arvostavan häntä. Lisäksi hän kokee kaiken hallintoon kohdentuvan kritiikin henkilöhtaiseksi loukkaukseksi ja arvosteluksi. Samalla hän alkaa muuttua vainoharhaiseksi ja epäilee ympärillään olevien ihmisten tarkoitusperiä. Pahimmillaan tämä vainoharhaisuus voi johtaa ahdistaavan ja kuristavaan ilmapiiriin sekä diktatuuriin. No, tuskin kuitenkaan kunnallishallinnossa näin pitkälle mennään, mutta itse pidän kunnallishallinnossa parhaimpana johtamismuotona määräaikaista pormestarijohtajaa. Toimikausi voisi olaa esim 6 vuotta ja pormestarin valinnan voisi tehdä valtuusto tai miksei jopa kuntalaiset suorassa kansanvaalissa. Muualla Euroopassa pormestarikäytännöistä on kuulunut pääosin hyviä kokemuksia, joten miksei se voisi toimia myös meillä Suomessa.

  5. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Hyvä johtaja
    -osaa tarpeentullen tehdä itsensä tarpeettomaksi
    -uskaltaa kirjoittaa selkäänsä ”follow me”
    – sanoa ja tietää ”tämä on nyt näin”
    -omaa tuntosarvet tulevan suunnitteluun
    -tietää/hankkii pulmiin oikeat ratkaisut
    -kuuntelee ja kiertää
    -uskaltaa sanoa,jos on väärässä
    Aarno Järvinen Post scriptum: Hyvää loppiaista

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Huomenta Aarno!

      Hyvää loppiaista myös itsellesi! Kirjoitit hyvän ”pikalistan”, olen nähnyt jossain samanlaisen. Tuo listasi tukee hyvin omaa listaustani hyvästä johtajasta. Jos työntekijöiltä kysyy, mitä he arvostavat hyvässä johtajassa, tuo listassasi oleva jämäkkyys eli kyky tehdä päätöksiä korostuu niissä aina. Toinen asia on se, että hyvä johtaja osaa johtaa ryhmäänsä olemalla ryhmänsä ”edessä ja keskellä”. Tämä tarkoittaa sitä, että hän osaa olla kaveri tiettyyn rajaan saakka omaten sosiaalisuutta ja empatiaa, mutta kuitenkin pystyy johtamaan ryhmänsä hyviin tuloksiin olemalla esimerkkinä ja kantamalla vastuunsa ryhmän toiminnasta. Tästä yhtenä hyvänä esimerkkinä on jo yhdessä aikaisemmassa blogissa mainitsemani Väinö Linnan ”Tuntemattoman Sotilaan” luutnantti Koskela, joka oli ja eli miestensä keskellä, mutta siitä huolimatta hänellä oli auktoriteettia ja hän kykeni tekemään päätöksiä. Välillä hänen päätöksensä eivät ehkä miellyttäneet hänen alaisiaan, mutta siitä huolimatta miehet olivat valmiina seuraamaan häntä vaikka kuolemaan asti. Luin jostain Ranskan keisari Napoleonista, että hänellä oli, ainakin vielä kenraaliaikoina, tapana etukäteen ennen paraatia opetella parin, kolmen armeijansa rivimiehen perhe- ja sukutiedot ulkoa. Sitten kun armeija seisoi paraatissa hänen edessään, käveli hän heidän edessään ja kuin sattumalta pysähtyi jonkun (tietyn) sotilaan eteen, tervehti häntä ja kyseli tuttavallisesti mitä hänelle ja hänen perheelleen kuuluu, nimeltä oikein perheenjäseniä mainiten. Tällöin hänen joukoissaan tietenkin levisi huhu, että Napoleon tuntee jokaisen sotilaan yksilönä ja ihmisenä. Näin armeija rakasti häntä ja oli valmis seuraamaan häntä vaikka mihin. Ehkä tätä Napoleonin toimintatapaa voisi soveltaa myös nykyaikaan…

  6. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Terve Esa!
    Minulla oli onni tavata legendaarinen Juuso Walden,
    hän sattui olemaan oman pomoni ystävä.
    Juuso ja pomoni käyttivät kuvailemaasi Napoleonin toimintatapaa.
    He kohtelivat käytännön tasolla työntekijöitään aidosti,
    firman voimavarana.
    Eihän yhtiö tulosta tee,
    vaan ihmiset sen sisällä.
    Nykyiset johtajat kilpailevat sillä,
    kuka keksii sadistisimman tavan pompottaa ja pelotella työntekijöitään.
    Yksi trendikkäimmistä irtisanomistavoista on,
    ilmoitus fuduista juuri joulun alla,
    mieluummin tekstarilla tai median kautta.
    Näiden ”kovisten” pimeässä nupissa ei lamppu syty,
    että jonakin päivänä he itse,
    löytävät edestään sen,
    minkä taakseen jättävät.
    Riitta

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Hei Riitta!

      Kiitos kommentistasi! Itsekin olen Juuso Waldenista kuullutt monenlaisia tarinoita UPM:n henkilöstöä valmentaessani. Itseäni harmittaa tosin paljon se, että en koskaan voinut häntä tavata henkilökohtaisesti. Olen todella kateellinen sinulle siitä. Täytyy Juusoa kehuakseni sanoa, että hän oli loistava esimerkki siitä, että patruunajohtamisessa oli jotain hyvääkin. Hän oli tarinoista päätellen kokonaisvaltainen johtaja, joka todella pyrki huolehtimaan työntekijöittensä hyvinvoinnista myös työn ulkopuolella. Juuso selvästi piti työntekijöitään yrityksensä tärkeänä resurssina eikä pelkästään kulueränä, kuten nykyisin monissa organisaatioissa tuntuu käytäntönä olevan. Osittain se varmaankin johtuu siitä, että monet nykyiset johtajat, etenkin suuryrityksissä, ovat etääntyneet kauas työntekijöistään ja heidän työteostaan. Osa varmaan ei koskaan edes kohtaa heitä kasvokkain! Onneksi monissa pk-yrityksissä on vielä jäljellä tuota Juuson henkeä.

      Tuo mitä kerroit potkujen antamisesta on todellakin usein aivan totta. Totta kai se on helpompaa antaa fuduja välineiden kautta kuin kohdata ihmistä kasvokkain, mutta siitä huolimatta se on minunkin mielestäni väärin. Olen itsekin jatkuvasti esimiehiä ja johtajia valmentaessani heille sanonut, että jos joutuu irtisanomaan ihmisiä, se todellakin täytyy tapahtua henkilökohtaisesti. Irtisanottava on kohdattava ihmisenä eikä vain pelkkänä nimenä. Tämä on niitä johtajuuden isoja ja vaikeita asioita, mutta jos on johtajaksi lähtenyt, pitää kestää myös työn nurjat puolet.

  7. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys Esa!
    Patruunoista muistui mieleen kirjoittamani historiikki,
    johon haastattelin Tervakosken paperitehtaalla pitkään töissä ollutta Kuusisen Paavoa.
    Tässä Paavon mielipide, mm. 17 vuoden kokemuksesta työsuojeluvaltuutettuna
    ” – Siinä näki hyviä ja heikkoja johtajia. Henkilöstöpäälliköitäkin joka junaan.
    – Aikaa myöten minulle syntyi kuva morkatuista patruunoista.
    Heidän kanssaan tehdyt sopimukset piti.
    Kaikenlaisten lakimiesten ja ekonomien tultua pilvin pimein taloon,
    sopimusneuvottelujen henki muuttui.
    Toista osapuolta yritettiin pettää,
    enkä kiistä etteikö homma ollut molemminpuolista.
    – Sundbergin Mattia on moitittu joka käänteessä.
    Se oli kova mies, mutta kun se jotain sopi, se myös piti sanansa.”
    Tuosta päättelen Esa, että nyky-Suomessa on melkoinen luottamusvaje.
    Paavon sanoja lainatakseni, ”pilvin pimein” lakimiehiä etsimässä niitä porsaanreikiä
    synnyttämään lisää epäluuloja.
    Riitta

  8. avatar Esa Lehtinen sanoo:

    Terve Riitta!

    Ehkä aika ja ”kehitys” on pikkuhiljaa hävittänyt ne persoonalliset henkilöt vähän joka alalta. Kaikki tuntuu ”tasapäistyneen” liiankin paljon. Tietysti suomalainen yhteiskuntakin on kehittynyt eteenpäin koko ajan. Aina ei tosin tiedä, onko suunta parempaan vai päinvastoin….

    Hei, ihan mielenkiinnosta. Onko tuota Tervakosken paperitehtaan historiikkia vielä mistään saatavana? Kuitenkin kyseessä on sen verran vanha ”fabriikki”, että olisi mielenkiintoista lukea tehtaan tarinaa.

  9. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Terve Esa!
    Historiikki ei ole tehtaasta, Tervakosken demarit täyttivät 100v, pyysivät yllättäin minua
    kirjoittamaan juhlakirjansa.
    Sanoivat tutustuneensa tyyliini kirjoittaa,
    joten historiikista ei tulisi punaisin silmälasein kirjoitettu kermakakku.
    Sain vapauden kirjoittaa ko. historiikin, ilman sensuuria.
    Niinpä tein historiikin, jossa on paljon henkilöiden kautta koettua historiaa, ne pakolliset numerot tulivat oheistuotteina.
    Eiväthän pelkät numerot ja tilastot kerro mitään koetusta historiasta.
    Kun kyse oli Tervakosken demareista,
    kirjaan haastattelin melkoisen joukon tehtaalaisia.
    Minulla on enää arkistokappale, mutta HML:n kirjastosta voit lainata sen nimellä,
    100-vuotta Sosialidemokratiaa Tervakoskella, Riitta Nyqvist.
    Ahon Soinille soitin juuri kysyäkseni,
    mistä saisit pidemmältä ajalta tietoa Tervakosken tehtaan historiasta.
    Hän suositteli ottamaan yhteyttä Vaasan yliopistoon,
    josta löytyy professori Tarmo Koskisen parikin tutkimusta
    ko. tehtaan vaiheista mm. Elämää yhteisössä, muistijälkiä.
    Tervakosken kasvatin, professori Koskisen haastattelu löytyy myös kirjoittamastani historiikista.
    Toivottavasti näistä tiedoista on Sinulle apua.
    Riitta

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Hei Riitta!

      Kiitos kirjallisuusvinkeistä. Täytyy tutustua niihin.

Jätä kommentti

css.php