Tunne vastuusi – pidä omalla toiminnallasi työyhteisösi terveenä!

Kaikille ei aina tule mieleen se tosiseikka, että vuorokauden valveillaoloajastamme vietämme työpäivinä usein työkavereittemme kanssa enemmän aikaa kuin kotona perheittemme kanssa. Tämän vuoksi ei ole ollenkaan se ja sama, miten tätä yhdessäoloaikaa käytämme. Lisäksi meidän on muistettava se, että jokaisella yksittäisellä työyhteisön jäsenellä on vastuunsa oman työyhteisönsä hyvinvoinnista. Vanhaa totuutta soveltaen, jokainen työyhteisö on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Kärjistäen voidaankin sanoa, että yksikin ”mätäpaise” pystyy omalla toiminnallaan pilaamaan kaikkien muiden työviihtyvyyden ja jopa työmotivaation. Tämä tapahtuu sitä nopeammin ja tehokkaammin, mitä korkeampi hierarkkinen asema tällä ”mätäpaiseella” on. Miten sitten kukin työntekijä voi vaikuttaa positiivisesti oman työyhteisönsä ilmapiiriin? Itse asiassa se ei vaadi keneltäkään mitään ihmeellisiä ”taikoja”. Seuraavassa tuonkin esille joitakin asioita, joita käyttämällä jokainen työyhteisön jäsen voi vaikuttaa myönteisesti oman työyhteisönsä henkeen.

Muista ”kultaiset” käytöstavat: tervehdi työtovereitasi. Tämä normaali peruskäytöstapoihin kuuluva asia tuntuu meiltä turhankin usein unohtuvan. Tervehtimisellä kuitenkin osoitetaan se, että työkaveri on huomioitu ja hyväksytty. Jos esimies tai työkaveri jättää tervehtimättä tai vastaamatta tervehdykseen, niin kyllä se vähitellen jättää jälkensä kenen tahansa ihmisen mielialaan. Pitkään näin jatkuessaan se voi jopa myrkyttää ihmissuhteita ja työyhteisön ilmapiiriä.

Ole epäitsekäs ja ota huomioon myös muut. Itsekkyys johtaa henkilösuhteiden heikkenemiseen, ihmisten keskinäiseen kyräilyyn ja jatkuvaan selän takana puhumiseen. Tosiasia on se, että mikään työyhteisö ei voi toimia ilman ihmisten välistä yhteistyötä ja toisten huomioonottamista. Toinen toisiaan tukemalla saadaan aikaan eräänlainen palvelusten ja vastapalvelusten verkosto, joka pikku hiljaa levittäytyy työyhteisössä. Samalla ilmapiiri muuttuu avoimemmaksi, ihmissuhteet vahvistuvat ja luottamus työtovereihin lisääntyy. Työyhteisön jäsenet lopulta havaitsevat yhteistyön olevan voimaa ja tämä alkaa näkyä myös toiminnan laadussa ja tehokkuudessa.

Ole luottamuksen arvoinen ja pysy sanojesi takana. Luottamus työkavereiden kesken on ansaittava. Tyhjänpuhujaa ja lupausten rikkojaa pidetään yleisesti pellenä ja hänen seuraansa vältellään. Tärkeitten ja luottamuksellisten asioiden kertomisessa hänelle ollaan erityisen varovaisia. Luottamus ihmisten välillä kehittyy pikku hiljaa, kun taas sen häviäminen on hyvinkin nopeaa. Pettymyksen jälkeinen luottamuksen uudelleen rakentaminen vaatii erittäin paljon työtä, jos se edes enää onnistuukaan. Varsinkin esimies-alaissuhteissa sanojen takana seisominen ja luottamukselliset suhteet korostuvat entisestään. Esimiehen ja alaisen välinen sidos ja sen lujuus on työyhteisön menestymisen avaintekijä ja siitä on huolehdittava jatkuvasti.

Hyväksy erilaisuus työyhteisössä ja pidä sitä voimavarana. Turhan monissa työyhteisöissä vallitsee liian tasapäistävä ja erilaisuutta kammoksuva ilmapiiri, jossa kaikkia valtavirrasta poikkeavia ihmisiä, asioita ja mielipiteitä karsastetaan, jopa pelätään. Erilaisuutta ei koeta etuna, vaan pidetään haittana. Työyhteisö on kuitenkin parhaimmillaan silloin, kun se muodostuu erilaisista ihmisistä, jotka ovat havainneet erilaisuuden voimaksi. Ryhmässä voi olla mukana eri-ikäisiä, eri sukupuolta olevia, koulutus- ja kokemustaustaltaan erilaisia ja jopa eri etnisiä ryhmiä edustavia ihmisiä. Erilaisten ihmisten erilaisia mielipiteitä ei tyrmätä, vaan niitä kuunnellaan. Tällöin asioiden tarkastelunäkökulma laajenee ja se vie niitä eteenpäin.

Muista perustella mielipiteesi, ja ollessasi väärässä, myönnä se. Keskustelutilanteissa erilaiset mielipiteet kohtaavat toisensa. Tällöin omien mielipiteitten perustelutaito sekä valmius tehdä tarvittaessa kompromisseja korostuu. On silkkaa tyhmyyttä kertoa mielipiteitään ja kommentteja ilman perusteluja, samoin kun jääräpäisesti pitää kiinni mielipiteestään, vaikka usein itsekin tietää sen vääräksi. Lopputuloksena on usein se, että tällöin vain helposti joutuu naurunalaiseksi ja saa työyhteisössään pellen roolin. Monet kokevat vaikeaksi antaa periksi ja myöntää olevansa väärässä, ainakin tietyille työkavereilleen, peläten menettävänsä kasvonsa muiden silmissä, vaikka itse asiassa tilanne onkin päinvastoin. Loppujen lopuksi oman erehtymisen myöntäminen osoittaa suurempaa vahvuutta ja lisäksi hyvää itsetuntoa. Etenkin esimiesten on tiedostettava se tosiasia, että heidän alaisensa ovat oman työnsä ammattilaisia, jotka osaavat tehdä sen paremmin kuin esimies itse. Tämän vuoksi heidän mielipiteitään ja ehdotuksiaan tulee arvostaa, vaikka ne poikkeaisivatkin omista mielipiteistä.

Tunnusta tekemäsi virhe ja tee kaikkesi virheen korjaamiseksi. Tosiasia on se, että kaikki me ihmiset erehdymme joskus ja teemme toisinaan virheitä. Tämän takia onkin outoa, että joillakin ihmisillä on paha tapa ”julistautua” virheettömiksi. Jotkut taas sitten koettavat välttää virheitten tekemistä sillä, että pyrkivät olla tekemättä yhtään mitään. Virheen sitten sattuessa joko kielletään kaikki tai pahimmassa tapauksessa syyllistetään asiasta joku työkaveri. Hyvä työyhteisö on kuitenkin sellainen, että ”virheiden tekeminen on sallittua”. Tällöin kynnys virheiden tunnustamiseen alenee, energian tuhlaaminen syyllisten hakemiseen vähenee ja voidaan keskittyä itse ydinasiaan eli virheiden korjaamiseen ja jopa niiden ennalta ehkäisemiseen.

Älä sekoita henkilökohtaisia tunteitasi liikaa työpaikan ihmissuhteisiin. Jokainen työyhteisön jäsen herättää meissä jonkinlaisia tuntemuksia, osa miellyttäviä ja osa taas epämiellyttäviä. Perussääntönä on kuitenkin se, että vaikka jostakin ihmisestä ei pitäisikään, niin siitä huolimatta pitäisi työasiat pystyä hoitamaan hänen kanssaan. Samoin tilanne voi työyhteisössä tulehtua pahasti, jos suosii henkilökohtaisia kavereitaan ja suosikkejaan sekä jättää muut ulkopuolelle. Suosikkijärjestelmä luo aina epätasa-arvoa ja synnyttää skismaa työyhteisön jäsenten kesken. Etenkin esimiesten pitää säilyttää tiukka objektiivisuus ja tasapuolisuus suhteissa alaisiinsa. Alaiset ovat hyvin herkkiä, toisinaan jopa liiankin herkkiä, reagoimaan oman esimiehensä toimintaan ja puheisiin. Erityisriskinä esimiehellä on ryhtyä henkilökohtaiseen suhteeseen jonkun alaisensa kanssa, eli niin sanotusti ”syödä kuormasta”. Se voi johtaa hyvinkin epämiellyttäviin tilanteisiin ja jälkipuheisiin työyhteisön sisällä.

Ole hienotunteinen ja tarvittaessa pyydä anteeksi. Kritiikinsietokyvyiltään ihmiset ovat erilaisia. Joidenkin kanssa asiat etenevät jopa suoraa kurkkua huutamalla ilman, että asiariidat muuttuvat henkilöriidoiksi. Jotkut taas ottavat heti ”herneen nenäänsä”, kun heidän toimintatapaansa tai työn tulostaan arvostellaan. Tietenkin työyhteisössä toimiminen vaati tietynlaista arvostelunsietokykyä, mutta kritiikinannossakin on otettava huomioon tietynlainen diplomaattisuus ja tarvittaessa myös hienotunteisuus. Samoin on myös toimittava suhteessa työpaikkahuumoriin. Huumori on hyvinkin tärkeä työn henkistä ja fyysistä raskautta keventävä varaventtiili työpaikalla työkavereiden kesken, mutta on muistettava, että huumori ei saa olla ketään työyhteisön jäsentä panettelevaa ja loukkaavaa. Se on tietenkin totta, että välillä tulee ehkä tahtomattaankin loukattua omaa työkaveriaan, mutta silloin pitää myös muistaa pyytää anteeksi. Anteeksipyytäminen on joskus ehkä vaikeaa, mutta näin tehtäessä se kyllä puhdistaa työilmapiiriä hyvinkin tehokkaasti. Toisaalta on tietenkin myös osattava antaa anteeksi. Joskus tämä on jopa vielä vaikeampaa kuin sen pyytäminen.

Arvosta työkavereitasi ja sano se tarvittaessa myös ääneen. Myönteisen palautteen antaminen tuntuu vieläkin olevan monille hyvin vaikeaa. Monet kokevat korjaavan palautteen antamisen olevan jotenkin helpompaa ja luonnollisempaa kuin myönteisen palautteen. Useat esimiehet jopa kertovat, että heillä on hyvin vaikea ”kehua” alaistaan. Heidän mukaansa alaisen pitäisi pystyä lukemaan esimiestään rivien välistä. Pitää muistaa, että ylipäätään palautteella, olkoon se negatiivista tai positiivista, on tärkeä merkitys työntekijän kokemassa arvostuksen tunteessa. Pahinta on se, että ihmistä ei huomioida ollenkaan, vaan häntä ympäröi eräänlainen ”välinpitämättömyyden kehä”. Myönteisen palautteen merkitys korostuu etenkin yksittäisen työntekijän työmotivaation kehittämisessä samoin kuin hyvän työilmapiiriin kehittämisessä..

Kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsikin kohdeltavan. Kuten jo aikaisemmin toin esille, toisten ihmisten huomioonottaminen on tärkeää. Välillä on kuitenkin hyvä mennä jopa pidemmälle eli miettiä sitä, miltä itse tuntuisi olla oman käyttäytymisen kohteena. Tarkoitan tällä sitä, että jos esimerkiksi suutun jostain asiasta omalle työkaverilleni, niin tällöin tekisi mieli mennä karjumaan tämä kiukku suoraan hänelle. Tässä vaiheessa kuitenkin minun pitäisi pysähtyä hetkeksi, ja miettiä miltä minusta tuntuisi olla oman huutoni kohteena. Pienenä vinkkinä tähän voisi olla vaikka se, että laske hiljaa mielessäsi kymmenen ennen kuin sanot toiselle jotain, mitä ehkä myöhemmin sitten kadut..

Parhaimmillaan hyvin toimiva työyhteisö on stimuloiva, toisia kannustava, yhteisen päämäärän hyväksyvä joukko ihmisiä, jotka voivat saada aikaan todella loistavia tuloksia. Työyhteisön sisällä toimivat avoimet ja suorat vuorovaikutusyhteydet työkavereitten kesken, ihmiset keskustelevat keskenään ja kuuntelevat toisiaan. Tämä tietenkin johtaa yhä tiiviimpiin luottamussiteisiin sekä kunkin työntekijän yhä parempaan sitoutumiseen omaan työhönsä ja työyhteisöönsä. Ristiriitatilanteet pystytään yhdessä oman porukan voimin hoitamaan ilman ulkoisia välittäjiä.

Työyhteisö kuitenkin koostuu rajallisista yksilöistä, jotka kaikki omaavat hyvinkin erilaiset, jopa raadolliset, tavoitteet. Tämä voi pahimmissa tapauksissa johtaa työyhteisön ilmapiirin heikkenemiseen, jopa yhteisön hajaantumiseen. Tärkeintä olisikin saada nämä erilaiset tavoitteet omaavat yksilöt löytämään kaikkia heitä yhdistävät yhteiset tavoitteet ja niiden avulla ”puhaltamaan yhteen hiileen”. Tämä juuri korostaakin jokaisen työyhteisön jäsenen henkilökohtaista vastuuta oman yhteisönsä hengestä. Työyhteisö on tyypillinen ekosysteemi, jossa toimii erittäin selvästi seuraava ekologinen lainalaisuus: ”Kaikki teot, niin hyvät kuin pahat, vaikuttavat kaikkiin muihin yhteisön jäseniin, lopulta myös tekijään itseensä”. Olkoon tämä johtolauseena kaikille työyhteisön jäsenille.

Esa Lehtinen

2 kommenttia artikkeliin “Tunne vastuusi – pidä omalla toiminnallasi työyhteisösi terveenä!”
  1. avatar Maiju Setälä sanoo:

    Heippa Esa,
    kiitos tästä mainiosta blogiavauksesta, viittaus työyhteisöön ekosysteeminä on totista totta!! Lueskelen tässä tuoretta aikuiskoulutuskeskusten yhteishankkeen loppujulkaisua työelämän sosiaalisista ja vuorovaikutustaidoista: (löytyy http://www.takk.fi/go/eno: ENO-käsikirja). Olisi kiinnostavaa, jos joskus kommentoisit tuota oman kokemuksesi valossa.Tätä keskustelua todella tarvitaan..
    T. toinen maantieteilijä Lahest

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Hei Maiju!

      Kiitos palautteestasi! Silmäilin nopeasti mukaasi laittamaasi linkkiä TAKK:n käsikirjasta. Täytyy varmaan joskus tutustua siihen paremmin paremmalla ajalla. Näin nopeasti tarkasteltuna siinä on mielestäni mukana paljon hyviä asioita, mutta se on selvästi tehty oppilaitoskäyttöön hieman turhan byrokraattisella ja paperinmakuisella otteella höystettynä. Mukana oli paljon teoreettisia pohdintoja ja liian vähän käytännönläheisyyttä. Itse olisin kaivannut enemmän niitä hyviä esimerkkejä käytännön työelämän tilanteista. Toimii varmaankin kohtuullisen hyvin tukena tuleville uusile työekämään astujille tai sitten sellaisille, jotka ovat olleet pitkään poissa sieltä. Kuitenkin mukana pitää olla kouluttajan oma pitkä kokemus työelämästä, joka taas toisi opetukseen sitä käytännönläheisyyttä. Näin tässä lyhyesti Kerron sitten lisää, kun olen perehtynyt siihen paremmin.

      Nähdään taas jossain vaiheessa!

Jätä kommentti

css.php