Bongaa työpaikkasi häiriköt

Joskus henkilöstövalmennuksissa kuulee joidenkin ihmisten sanovan: ”Mikähän meidän työpaikassamme on oikein vialla? Meillä ei ole tapana tervehtiä, meillä ei hymyillä ja ainakin joka toisen naama on rytyssä kuin rusina! Mikseivät pomot tee yhtään mitään!” Tähän olen vastavedoksi usein heittänyt: ”Onko teidän mielestänne asia niin, että kun vaikka huomenna tulette työpaikallenne, pomot pistävät teidät riviin niin kuin alokkaille tehdään armeijassa. Sitten he sanovat kaikkia tiukasti silmiin katsoen: ”Tänään sitten hymyilemme ahkerasti toisillemme.” Ja te sitten hymyilette, kun pomot käskevät teidän näin tekemään, mutta muuten ette tee yhtään mitään!” Tällä tarkoitan sitä, että kyllähän meillä kaikilla on vastuumme työpaikan ilmapiiristä. Tietenkin se on totta, että esimiehillä on jo heidän asemansa perusteella suurempi vaikutus työympäristöönsä kuin heidän alaisillaan, mutta siitäkin huolimatta jokaisella työntekijällä on vastuunsa oman lähimmän työympäristönsä hengestä. Työpaikoilla on kuitenkin tyyppejä, jotka tekevät parhaansa pilatakseen muiden työilon ja työpaikan ilmapiirin. Seuraavassa hieman karrikoitu lista näistä ilmapiirin pilaajista ja lyhyet kuvaukset heidän tuntomerkeistään..

”Juoruämmä”. Nimestä huolimatta on usein myös miespuolinen. Hän on jokaisen työpaikan ”kaikkien asiat tietävä” henkilö ja hän aina löytää muista ihmisistä jotain vikaa. Juoruilija puhuu pahaa kohdehenkilöittensä selän takana ja hän erityisesti nauttii siitä, kun saa panetella muita. Panettelemalla toisia juoruilija yrittää osoittaa olevansa muita työkavereitaan parempi.

”Kadehtija”. Kadehtija ajattelee pahaa muista, sillä hän pitää muita itseään paremmin pärjääjinä. Omasta mielestään hän on raataja ja marttyyri. Tässä marttyyriroolissaan hän usein oikein lilluu. Pohjimmiltaan kadehtijalla on heikko itse- ja omanarvontunto.

”Mollaaja”. Kiusaaja sabotoi tai ainakin vaikeuttaa muiden työkavereittensa toimintaa ja sosiaalisia suhteita. Hän nauttii siitä, kun muilla menee vielä huonommin kuin hänellä itsellään. Työpaikan kiusaaja on usein ns. ”uranjatkaja”, sillä monella heistä on joko koulukiusaajan tai koulukiusatun menneisyys. Kiusaaja on yksi työyhteisön vaarallisimmista tyypeistä. Hänelle ei missään nimessä saa antaa valtaa, vaan kiusaajan toimintaa on puututtava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

”Jees-jees –tyyppi”. Myötäilijä aina lupaa tehdä kaiken, mutta siitä huolimatta juuri mitään ei tapahdu hänen lupaamilleen asioille. Hänen tapanaan ei koskaan ole sanoa ei, sillä hän ei uskalla olla eri mieltä muiden kanssa ja haluaa miellyttää kaikkia. Lisäksi hän pelkää kuollakseen konflikteja.

”Tunkion kukko”. Mahtailija osoittaa joka paikassa olevansa joukon paras ja samalla tuo hyvinkin selväksi sen, että muut ovat häntä huonompia. Hänen tapanaan on kehua retostella itseään jatkuvasti ja se tietenkin ärsyttää hänen työkavereitaan. Motiivina mahtailijan toimintatapoihin on pönkittää hänen omaa heikkoa itsetuntoaan haluamalla olla muiden ihailtavana.

”Hölöttäjä”. Periaatteessa hölöttäjä on positiivinen henkilö, mutta samalla hän on varsinainen puhekone, joka ei kuuntele muita, vaan peittää kommunikointitilanteet jatkuvalla puhetulvalla. Häneltä puuttuu herkkyys ymmärtää sitä, että muut eivät välttämättä halua ja jaksa kuunnella hänen ryöpytystään. Pohjimmiltaan hölöttäjä peittää hölöttämisellään oman epävarmuutensa.

”Ruutitynnyri”. Tällä tyypillä on voimakas tahto ja omaa erittäinkin temperamenttisen luonteen. Räjähtelijä on usein täysin arvaamaton ja hän voi ”poksahtaa” melkein milloin tahansa ja missä tahansa. Itse asiassa hän jopa nauttii pelottelusta ja haluaakin tehdä työkavereittensa olemisen epävarmaksi. Varsinkin silloin, kun hän havaitsee, että joku pelkää häntä, antaa se lisää vettä hänen myllyynsä.

”Narisija”. Narisijalla on vaikea luonne ja hän on hyvin herkkä ihminen. Hän kokee, että koko maailma on häntä vastaan ja kukaan ei ymmärrä häntä. Narisija turhautuu helposti, jos asiat eivät suju hänen haluamallaan tavalla. Pohjimmiltaan motiivina narisijan käyttäytymiseen on epävarmuus ja turvattomuuden tunne.

”Vastarannan kiiski”. Vastaanpanija aktivoituu niissä tilanteissa, jolloin on odotettavissa muutoksia tai halutaan tehdä muutoksia. Hän vastustaa kaikkia uusia asioita, jotka hänen mielestään liikaa horjuttavat hänen maailmaansa ja elämäänsä. Vastaanpanijan ajatusmaailmassa toimii ajatus: ”En halua mitään muutoksia, vaan työ tehdään niin kuin se on tehty 25 vuotta aikaisemminkin!” Hänen toimintansa perustuu siihen, että turvallisuus on hänelle kaikki kaikessa. Siksi vastaanpanija haluaa kaikkien asioiden pysyvän myös samanlaisina jatkossakin.

”Työpaikan jyrä”. Ylikävelijä on muiden työkavereittensa mielestä liiankin tehokas. Hän puuttuu herkästi toisten tekemisiin ja on se kaiken tietävä, jolla on paha tapa laittaa nokkansa joka paikkaan. Samalla hän on myös ”besserwisseri”, joka myös jälkikäteen ruotii muiden tekemisiä ja kehuu itseään, kuinka itse olisi tehnyt asialla toisella ja paremmalla tavalla. ”Jyrä” ei luota muihin ihmisiin ja muitten tekemisiin, vaan mielellään tekee asiat itse. Näin hän kerää itselleen paljon ylimääräisiä töitä. Selkeä burn out –kandidaatti.

Jokainen työyhteisö on kuin herkkä ekosysteemi, jossa jokainen teko ja jokainen asia vaikuttaa kaikkiin muihin työyhteisön jäseniin, lopulta myös tekijään itseensä. Työyhteisö on yhtä vahva kuin se kuuluisa ”heikoin lenkki”. Tämän vuoksi mikään työyhteisö ei ole koskaan valmis, vaan työyhteisön ilmapiirin ja hengen ylläpitäminen ja sen edelleen kehittäminen vaativat jatkuvaa huolenpitoa ja hoivaamista.

Esa Lehtinen

 

PS. Pyynnöstä tulen mielelläni pitämään innostavia teemaluentoja erilaisiin työyhteisöihin johtajuudesta, johtamisen eri alueista sekä työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse:esa.lehtinen@kec.fi .

Jätä kommentti

css.php