Haastavia kysymyksiä tulevalle kuntapäättäjälle

Arvoisa kunnanvaltuustoon hakeutuva ehdokas. Onnittelen päätöksestäsi, sillä etenkin näinä vaikeina taloudellisina aikoina kuntamme tarvitsevat johtoonsa Sinunlaisiasi rohkeita, osaavia, vastuunsa kantavia ja ammattitaitoisia ihmisiä, jotka ottavat haasteen vastaan. Nyt Sinulla olisi tilaisuus tuoda itseäsi esille meille valistuneille (ainakin omasta mielestämme) äänestäjille, jotka kiinnittävät enemmänkin huomiota ehdokkaan osaamiseen ja ammattitaitoon kuin siihen, mitä aatesuuntaa tai puoluetta hän edustaa. Seuraavassa esitän Sinulle muutamia ei-niin-helppoja kysymyksiä, joihin toivon Sinulta rehellisiä vastauksia. Korostan sanaa ”rehellinen”, sillä en halua kuulla Sinulta ympäripyöreää, poliittista jargonia. Se ei minuun tehoa, sillä enhän ole tyhmä! Kaikkiin ei ole pakko vastat, vaan vastaa niihin, joihin pystyt.

1. VM:n ennusteen mukaan julkisen talouden kestävyysvaje, eli siis valtion, kuntien ja sosiaalirahastojen alijäämä, ennustetaan olevan vuonna 2015 5,5% bruttokansantuotteesta. Tästä alijäämästä yli puolet kohdistuu kuntiin. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnat velkaantuvat jatkuvasti. Miten kuntien velkaantumiseen tulisi mielestäsi puuttua? Lisäämällä lainanottoa? Lopettamalla lisävelan hankkiminen? Säästämällä palveluja tehostamalla? Supistamalla kuntien palveluja? Vai tekemällä edellisten kohtien sekoitus? Jos haluat supistaa kuntien palveluja, niin mitä palveluja vähentäisit? Muista myös perustelut em. kysymyksiin.
2. Kuntien huoltosuhde (kuvaa sitä osaa väestöstä, joita työssäkäyvät joutuvat elättämään) heikkenee jatkuvasti. Tähän huoltosuhteen heikkenemiseen vaikuttaa myös se, että väestö ikääntyy nopeasti ja tarvitsee lisää palveluita. Miten huolehtisit vanhenevan väestön vaatimat lisäpalvelutarpeet? Mistä rahoitus näihin palveluihin saadaan? Perustelut
3. Myös kuntien henkilöstö ikääntyy nopeaa tahtia. Arvioiden mukaan kuntien työvoimasta yli 60% eläköityy vuoteen 2030 mennessä. Tämä tietää sitä, että kunnat joutuvat korvaamaan työntekijävajeensa kilpailemalla osaavasta työvoimasta yhä enemmän mm. yksityisen sektorin kanssa. Miten mielestäsi kunnissa tulisi huolehtia siitä, että kunnat olisivat tulevaisuudessa houkuttelevia työnantajia nuorille, koulutetuille ja ammattitaitoisille työntekijöille?
4. Monet kunnat ovat yksityistämässä ja yhtiöittämässä palveluitaan. Mikä on suhtautumisesi tähän kehitykseen? Pitäisikö mielestäsi kuntien itse tuottaa suurimman osan palveluistaan? Pitäisikö kuntien yhtiöittää palveluitaan enenevässä määrin? Pitäisikö kuntien yhä enemmän ostaa palveluitaan yksityisiltä palvelutuottajilta? Vai sekä että? Perustelut
5. Jos kannatat kunnissa tapahtuvaa yhtiöittämiskehitystä, niin miten huolehtisit siitä, että niiden johtoon ja hallituksiin valitaan yhä enemmän osaavia yrityselämän tuntevia ammattilaisia ilman, että siihen vaadittaisiin sopivaa puoluekirjaa?
6. Nykyisissä kunnanvaltuustoissa yliedustettuina ovat kunnalliset virkamiehet ja keski-iän saavuttaneet ja sen jo ylittäneet valtuutetut. Miten houkuttelisit ehdokkaiksi myös muihin kansalaisryhmiin kuuluvia ehdokkaita, kuten esimerkiksi nuoria, naisia, yrittäjiä jne.?
7. Kunnallista päätöksentekoa pidetään usein ”ummehtuneena, pienen piirin kabinettipolitikointina”. Miten mielestäsi kunnallista päätöksentekoa saisi nykyistä avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi? Vai onko se mielestäsi jo tarpeeksi avointa ja läpinäkyvää? Perustelut.

Tässä nyt oli muutamia valistunutta äänestäjää kiinnostavia kysymyksiä. Sinun ei ole niihin nyt heti pakko vastata, mutta olisin kiitollinen, jos pystyisit ennen syksyn vaaleja vastaamaan niistä mahdollisimman moneen. Tärkeintä kuitenkin on se, että et pyri pelkästään miellyttämään meitä äänestäjiä vastauksillasi, sillä moniin kysymyksiin on vain vaikeita, jopa epämiellyttäviä, vastauksia. Me valistuneet äänestäjät ymmärrämme tämän ja siksi meihin ei tehoakaan mielistelyt, vaan me haluamme kuulla rehellisiä ja asiallisia vastauksia kysymyksiimme. Lopuksi toivotan onnea ja kaikkea hyvää vaaliponnisteluillesi!

Esa Lehtinen

36 kommenttia artikkeliin “Haastavia kysymyksiä tulevalle kuntapäättäjälle”
  1. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    Muutama kysymys myös Esa Lehtiselle:
    1. Miten Kanta-Hämeen keskussairaalan taseeseen on onnistuttu piilottamaan muhkea alijäämä?
    2. Mikä on Muhkean Alijäämän suuruus?
    3. Miksi ja missä tarkoituksessa keskussairaalan menot on alimitoitettu?
    4. Miten käy Forssan aluesairaalan? Riihimäen?
    5. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoidon rajapinnat?
    6. Missä ERVA-alue? Tampere? Helsinki? Turku?
    7. Kuka ottaa Sosiaalipalvelut? ERVAKO?
    8. Entä eläköityminen?
    9. Kaikki eläkeläiset ratsastaja Leppästä myöten takaisin työelämään? Eläkeikä 75 -83 vuoteen?
    10. Voiko Hämeenlinnan kaupungin RULLLAAVA BUDJETTI meitit pelastaa?

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Huomenta Konsta!

      Sinähän olet kuin kunnon konsultti, joka tekee työkseen hyviä kysymyksiä, joiden tarkoituksena on saada asiakas ajattelemaan. Nuo kysymyksesi on varmaankin hyvä liittää päättäjille vastattavaksi omien kysymysteni liitteeksi. Tosin kohtaan 9 voisin ennakoida ”Ratsastaja” Leppäsen vastauksen: ”Onhan tässä jo tarpeeksi tullut nähtyä sitä työelämää. Nyt on muiden vuoro toimia siellä.” Olenko oikeassa, Lexa?

  2. avatar konsta.kupiainen sanoo:

    Hän on siis täällä tänään, hän on täällä tänään eli Ratsastaja Leppänen com Don Quijote, Mielevä hidalgo don Quijote Manchalainen (esp. El ingenioso hidalgo Don Quijote de la Mancha). Da dolce vita.

    Hän astuu koputtamatta
    Suuren Näyttämön huoneeseen
    Hän vaihtaa puheenaihetta
    Ja puhuu itsekseen
    Hän vastaa kysymyksillä ja
    Kysyy vastauksilla
    Hän raivaa tiensä salin läpi
    Ja istuu valtuuston puheenjohtajien pöytään

    Hän on täällä tänään jatkuu.

  3. avatar Kari Ventola sanoo:

    Morjens Esa,

    Minulla olisi vastauksia. Jos kuitenkin tällä tavalla etsit ehdokasta, jota voisit äänestää, niin minä olen väärän kunnan puolella.

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      S’oon moro Kari!

      Arvasin, että ainakin sinuun voisi luottaa vastausten saamisessa. Kyllä luultavasti nuo minun kysymykseni ja niihin toivottavasti saatavat vastaukset kiinnostavat muitakin kuin minua, joten mielestäni voit aivan hyvin antaa niihin vastauksiasi. Ehkä monet Hattulan äänestäjät lukevat myös minun blogiani. Ja toivottavasti sinun esimerkkisi jälkeen myös jotkut Hämeenlinnan ehdokkaat rohkaistuvat antamaan vastauksia. Näin ainakin saataisiin kunnon mielipiteidenvaihto ja keskustelu aikaan. Myönnän kyllä itsekin, että kysymykseni ovat varsin hankalia…

  4. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Esa!

    Laadit ensi syksyn kuntavaalien valtuustoehdokkaille suunnatun kysymyspatterin. Veikkaan, että siihen pystyy perusteellisesti vastaamaan vain alle viisi prosenttia ehdolle asettuvista henkilöistä. Puuttuu tietopohjaa, kokemusta, kirjoitustaitoa, näkemystä ym. Kunnallispoliitikkojen keskuudessa talousasioiden ja maankäytön (kaavoituksen) osaaminen lienee Hämeenlinnassakin heikointa.

    Perustan kannanottoni pitkään ja monipuoliseen kokemukseen kunnallishallinnossa. Hoidin aikanaan mm. kaupunginsihteerin (kaupunginkanslian päällikön) postia. Silloin näin aitiopaikalta, mitä toisaalta poliitikot ja toisaalta kunnnanjohtajat osasivat.

  5. avatar iisakki sanoo:

    Terve Esa,

    yritän vastailla kesäloman ratoksi…

    1) Palvelujen tehostaminen on maan hallituksen linjaama tie, jota itsekin kovasti kannatan. Juuri siitä kuntauudistuksessa on kyse, vaikka oppositio-demagogit toisin tietysti väittävätkin. Vanhoja rakenteita uudistamalla on mahdollisuus saada aikaan todella paljon suomalaisessa kuntakentässä. Todettuja, merkittäviä tuottavuushyötyjä on saatu aikaan Hämeenlinnassakin, vaikka julkisuudessa niiden käsittely on jäänyt vähemmälle. Jos tehostamisessa ei onnistuta, ikävämpi vaihtoehto on rajata palvelutarjontaa ja karsia laadusta. Suurinta osaa ns. peruspalveluista kontrolloidaan lailla tai asetuksilla, joten Hämeenlinnassa se tarkoittaisi etupäässä luopumista elinkeino-, kulttuuri- ja liikuntapalveluista ja jäljelläolevista vapaaehtoisista sosiaalisen tuen muodoista, kuten kotihoidon kuntalisästä. Näistä palveluista karsiminen tyrehdyttäisi hiljalleen kasvun ja aiheuttaisi taantumisen noidankehän. Joten kannattaa panna rohkeasti rakenteita uusiksi, vaikka näistä muutoksista ei kiitosta sillä hetkellä saisikaan.

    2) Tästä olen jonkuin verran julkisuudessa aiemmin kirjoittanut ja puhunutkin. En näe muuta järkevää vaihtoehtoa kuin laittaa omaisuusmassat kiertämään. Nykyisin, ja yhä kiihtyvällä tahdilla, eläköityy maan historian kaikkien aikojen varakkainta väkeä. Aiemmin eläkeläisissä on ollut vielä paljon vähään tyytyväistä, vaatimatonta ja itsestään melua pitämätöntä väkeä, jotka ovat kitkutelleet kansaneläkkeen pohjaosalla. Mutta jo nyt Hämeenlinnan keskustassa elää paikkatietojärjestelmän mukaan tuhansia eläkeläisiä, joiden kuukausitulot alkavat kolmosella tai nelosella. Ja velattomana omaisuutena on kodit, kesämökit, purjeveneet ja autot. Tuntuu kohtuuttomalta, että yhteiskunnan tulisi kustantaa näiden ihmisten vaatimat palvelut ilman, että varallisuus vaikuttaisi nykyistä enemmän omavastuuosuuksiin. Jos omaisuusmassat menevät perintöinä ikäihmisten 50-60-vuotiaille jälkikasvulle, jolla jo oma elämä on suurinpiirtein reilassa ja maksettuna, kaiken taakan yhteiskunnan nopeasta ikääntymisestä kantaa nuoret ja pienet ikäluokat. Olen sanonut, että isänmaallisinta, mitä suurten ikäluokkien eläkeläinen voisi tehdä, olisi nauttia elämästään ja käyttää suurin osa varallisuudestaan kotimaisiin palveluihin. Ja luoda tätä kautta työtä nuorille. Näin tasattaisiin tulo- ja varallisuuseroja ja pidettäisiin yllä pohjoismainen hyvinvointimalli ja kansan yhtenäisyyttä.

    3) Julkisen sektorin vahvuus työelämässä tulee jatkossakin olemaan turvallisuus, ennakoitavuus ja pehmeä henkilöstöpolitiikka. Sen takia en olisi mielellään luopumassa viiden vuoden irtisanomissuojasta kuntaliitosten yhteydessäkään. Ensinnäkin se vaarantaisi koko kuntauudistuksen ja toisaalta hurjaksi seuraavan viiden vuoden aikana yltyvä eläköityminen mahdollistaa muutokset palvelujen tuotantotavoissa.
    Jatkossa pitäisi panostaa yhä enemmän perheen ja työelämän yhteensovittamisen keinoihin sekä työaikajoustoihin, joilla nuorta työväkeä houkutellaan.

    4) Kuntien kannattaa ehdottomasti pitää palvelutuotannon kova ydin omissa käsissään, mutta täydentää sitä yksityisillä, jotka tuovat joustoa ja vaihtoehtoja niitä haluaville. Ongelma on se, että ensin monille palvelutuotannon alueille pitää ensin muodostua toimivat markkinat. Terveydenhuolto on paras esimerkki siitä, kun markkinat eivät todellakaan toimi, vaan julkinen sektori on ajautunut lääkäri- ja nyt myös hoitajapulassa muutaman yksityisen saalistajan armoille. Lääkäriliittoa ja sen toimintaa pidän todella tuhoisana toimivana suomalaisen terveydenhuollon kannalta. Nykyinen mallimme mahdollistaa ammatinharjoittajille vieläpä operoimisen kahdella puolen aitaa, yhtä aikaa. Julkinen virka on yllättäen se, jota kupataan yksityisvastaanoton hyväksi. Lähes poikkeuksetta. Mutta lisätään nyt sen verran, että on olemassa vielä erittäin paljon myös hyviä, korkealla moraalilla varustettuja lääkäreitä, jotka hoitavat virkaansa jopa uhrautuvasti.

    Hämeenlinnassa varhaiskasvatus on hyvä esimerkki, jossa yksityiset palvelutuottajat sparraavat myös julkista sektoria tuottavampaa toimintaan. Tavoite on saada julkisen ja yksityisen välinen suhde 80-20 prosenttia julkisen hyväksi, jolloin ydin on omissa käsissä ja silti on riittävä markkina yksityisille. Nyt on saatu pää auki ja useampia yksityisiä toimijoita seudulle. Tilanne hyödyttää kaikkia, koska monopolit ovat aina enemmän tai vähemmän tehottomia.

    5) Hämeenlinnan kaupungin yhtiöihin on saatu houkuteltua muutamia kovan luokan ammattilaisia (mm. Verkatehdas, Eteläranta Oy, Työsyke Oy ja surullisen kuuluisa Innopark.) Poikkeuksetta se on vaatinut johtavien poliitikkojen ja virkamiesten henkilökohtaisia suhteita ja jonkinlaista lämmintä sidettä kaupunkiin. Useimmiten asiantuntijat ovat entisiä tai nykyisiä hämeenlinnalaisia, jotka haluavat tulla talkoisiin mukaan. Kaupunkiyhtiöiden maksamilla palkkioilla ei pystytä houkuttelemaan ensimmäistäkään asiantuntijaa, se on fakta. Ja toisaalta poliittinen realiteetti on, ettei palkkiotasoa pystytä nostamaankaan. Enemmän sopivia ja sitoutuneita asiantuntijoita kaivattaisiin ja otettaisiin, mutta heidän saamisensa nojaa siihen kirottuun verkostoitumiseen.

    6) Itse olen ensi vaaleihin puhunut yhden yrittäjän ja yhden 20-vuotiaan nuoren. Eipä tuokaan tapahdu oikeastaan mitenkään muuten kuin henkilökohtaisilla suhteilla. Olisi puolueiden ja kaikkien etu, että luotamustehtäviin päätyvät tulisivat mahdollisimman monipuolisista taustoista.

    7) Minun mielestäni kunnallinen päätöksenteko on paljon mainettaan parempaa. Mutta laittaisin painetta avoimuuden lisäämisestä ehdokkaiden itsensä ja tiedotusvälineiden niskaan. Kyse on usein poliitikkojen asenteista, mutta aivan varmasti ja selkeästi koko ajan on menty läpinäkyvämpään suuntaan niin juridiikan kuin menettelytapojen osalta. Vaikkapa tällaiset blogipalstat on yksi tapa, jolla avoimuutta voidaan lisätä. Ehdotin itse tämän palstan perustamista ja olin käynnistämässä sen toiminnan. Tarkoitus oli pyytää kaikkia kaupungin näkyvimpiä ”toisinajattelijoita” mukaan, että saadaan mahdollisimman räväkkää keskustelua. Näin jälkeen päin on pakko todeta, että taisi mennä vähän yli… toiselta laidalta ei väkeä juuri mukaan lähtenyt, joten keskustelu täällä on muodostunut jokseenkin yksipuoliseksi. Nykyään moniarvoisempia mielipiteitä saa välillä lukea jopa Suomi24:ltäkin 🙂

    Kaupunki taas on mielestäni petrannut tiedottamistaan ja päätöksenteon esilletuomista viime aikoina, mikä johtuu lisätystä, osaavasta henkilöresurssista. Tällä valtuustokaudella työn alla on vielä valtuuston kokousten saaminen videolle ja nettiin ja seuraavalla sitten erilaisten kansalaispaneelien organisoiminen.

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Tervehdys Iisakki!

      Kiitos hyvästä ”pelinavauksesta” ja perustelluista vastauksistasi kysymyksiini. Ne eivät todellakaan olleet helpoimmasta päästä. Nyt varmaan saadaan asioista keskustelua aikaan. Yksi kohta vastauksistasi hieman ”särähti”, kun puhuit ”kirotusta verkostoitumisesta”. Itse toimin erityisesti yksityisellä sektorilla, mutta paljon myös julkisella puolella ja kyllä meille verkostoituminen on työssämme elinehto. Tämä verkostoituminen on mielestäni tärkeää myös kuntapäättäjille. Tietenkin, jos verkostoitumista käytetään väärin pelkästään omien etujen ajamiseen ja suhmurointiin, niin sitten ollaan ”väärillä vesillä”…

  6. avatar Seppo Mäkinen sanoo:

    Lainaus edellisestä:
    ”Terveydenhuolto on paras esimerkki siitä, kun markkinat eivät todellakaan toimi, vaan julkinen sektori on ajautunut lääkäri- ja nyt myös hoitajapulassa muutaman yksityisen saalistajan armoille. Lääkäriliittoa ja sen toimintaa pidän todella tuhoisana toimivana suomalaisen terveydenhuollon kannalta. Nykyinen mallimme mahdollistaa ammatinharjoittajille vieläpä operoimisen kahdella puolen aitaa, yhtä aikaa. Julkinen virka on yllättäen se, jota kupataan yksityisvastaanoton hyväksi. Lähes poikkeuksetta. Mutta lisätään nyt sen verran, että on olemassa vielä erittäin paljon myös hyviä, korkealla moraalilla varustettuja lääkäreitä, jotka hoitavat virkaansa jopa uhrautuvasti.”

    Oletko Iisakki toiminut sairaanhoitopiirissä siten, että keskussairaalaan on luotu hyvä ja kannustava henkilöstöjohtamisen ilmapiiri, jotta niitä sitoutuneita lääkäreitä ja sairaanhoitajia siellä töissä olisi ja he siellä töissänsä pysyisivät? Vai pitäisikö näiden pitkän linjan osaajien sietää kaikki kiemurat ja suhmuroinnit mm. henkilöstöjohtamisen taholta sekä vielä uhrautua ja tehdä tämä ”ilmaiseksi”?

    Katso Iisakki peiliin ja näe politikoinnin huonot tulokset tässäkin asiassa.

    • avatar Leo Leppänen sanoo:

      Seppo Mäkinen

      Olen toiminut mm. Turun yliopistollisen sairaalan valtuuston jäsenenä ja Kanta-Hämeen keskussairaalan valtuuston varapuheenjohtajana.

      Keskussairaaloissa hyvä työilmapiiri voidaan tuhota vuodessa, mutta sen rakentamiseen ei riitä yksi vaalikausi. Toimivalla johdolla on asiassa keskeisin asema. Hallituksenkin toiminnalla on tärkeä merkitys. Valtuuston puheenjohtaja ei pysty kovin paljon töpeksimään henkilöstön työilmapiiriasioissa, jos hän pysyy roolissaan ja hoitaa siinä julkiset esiintymiset tyylikkäästi.

  7. avatar iisakki sanoo:

    Iltaa,

    Esa: kyllä näkisin niin, että vähän kaikenlaiselle verkostoitumiselle on lyöty kuntaopposition taholta kohtuullisen kirottua leimaa viime vuodet. Siksi käytin termiä. Itse olen pyrkinyt verkostoitumaan mahdollisimman monipuolisesti.

    Seppo: olen pyrkinyt nostamaan sairaanhoitopiirissä esiin niitä asioita, jotka hiertävät eri henkilöstöryhmien välillä. Muuten olen ottanut kantaa yleisesti liittyen terveydenhuoltojärjestelmämme epäkohtiin. Varmasti osa lääkärikunnasta on saattanut suuttua kommenteista, vaikka niitä ei olekaan suunnattu ketään yksittäistä henkilöä kohtaan. Vaikea on hyväksyä sitäkään, että poliitikot eivät saisi näistä asioista puhua ilman, että viranhaltijat välittömästi uhkailisivat ja kiristäisivät eroamisella. Myös sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunta on tarkastuskertomuksissaan puuttunut tiettyihin asioihin.

    Henkilöstöpolitiikan suhteen olen mielestäni pyrkinyt tukemaan kuvailemaasi hyvää ja kannustavaa linjaa, vaikka kuten Leo sanookin, henkilöstöjohtaminen on aika kaukana valtuuston pj:n rootelista. En osaa sanoa, mihin viittaat ”kiemuroilla” ja ”suhmuroinnilla”. Pidän sairaanhoitopiiriä kuitenkin kohtuullisen hyvänä työnantajana nykymaailman standardeilla, vaikka tuon tyyppisissä vahvoihin professioihin nojautuvissa isoissa organisaatioissa aina konflikteja riittää. Tuskin mikään ammattikunta voi olla yhtä hankala johdettava kuin lääkärit. Paitsi ehkä poliisit. Tai palomiehet. Ja onhan niitä varmaan muitakin….

  8. avatar Seppo Mäkinen sanoo:

    Hieman vielä jatkaen keskussairaalan huonosta työilmapiiristä. Hallituksella lienee valtuudet puuttua havaittuihin epäkohtiin, selvittää ja ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin? Jos valtuuksia ei ole, on hallitus sitten tyhjän panttina vain kumileimasin ja siten turha elin.

    Jos johto ei toimi hyvän henkilöstöhallinnon mukaisesti, hyvää työilmapiiriä tukien ja edistäen, niin asioiden esiin nostaminen ei ole ilmeisesti riittänyt. Henkilöstö on tästä jatkuvasta ongelmasta tehnyt omia johtopäätöksiään ja osaavat ovat siirtyneet muiden työnantajien palvelukseen tai siirtyvät. Eli konkreettiset toimet asioiden parantamiseksi ovat puutteellisia. Ja sama tilanne vain jatkuu …

    Eikä Iisakki ole tässä työssä yksin, yhtä lailla valtuutettujen ja lautakuntien jäsenien joukossa on myös keskussairaalassa työskenteleviä tai tällaisten henkilöiden puolisoita. Aika kuuro tai sokea saa olla ollut, jos mitään asiasta ei ole tietävinään.

    Mutta se johto ja hallituksen toimet asian osalta, puheenjohtajan johdolla, vastaus löytyy sieltä peilistä.

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Terve Seppo!

      Olen ollut urani aikana jonkin verran konsultoimassa ja valmentamassa isoissa sairaaloissa. Niissä ja kuten usein muissakin julkisissa organisaatioissa on yhtenä johtamisen ja sen kautta myös työilmapiiriin vaikuttavana ongelmana se, että omistajaohjaus on turhankin usein heikkoa ja amatöörimäistä. Tämän vuoksi vastuu johtamisesta jää toimivalle johdolle ja koska toimiva johtokin on eri sairaaloissa eritasoista osaamiseltaan ja ammattitaidoiltaan, ovat johtamiskäytännötkin erilaisia. No, tämä tuli kerrottua ehkä turhankin yksinkertaistettuna, sillä vaikuttaahan toki julkisella puolella johtamiseen myös monet muutkin asiat, kuten esimerkiksi suuri hierarkkisuus, byrokraattisuus, eri ammattiryhmien suuri määrä ja tarkat raja-aidat eri ryhmien välillä sekä työn pirstaleisuus. Siinä olen kyllä Leon kanssa paljolti samaa mieltä, että kuntayhtymien valtuustoilla on hyvin vaikeaa puuttua sairaaloiden johtamiseen. Toki onhan heillä se mahdollisuus, jos he todella haluaisivat ottaa jonkun asian ”johtotähdekseen”, mutta usein heiltä puuttuu juuri se kompetenssi, kiinnostus ja aktiivisuus tehdä näin.

  9. avatar iisakki sanoo:

    Seppo,

    ei minun tiedossani ole mitään laajamittaista tai poikkeavaa henkilöstöpakoa, joka johtuisi ongelmista työilmapiirissä. Riihimäen vaikea tilanne johtuu enemmän rakennemuutoksen aiheuttamasta kuohunnasta, ja sama pätee myös laboratoriofuusioon, jossa yksi poliitikko on parhaansa mukaan pyrkinyt myös lietsomaan tilannetta ja epävarmuutta.

    Henkilöstö on minuun ollut epävirallisesti monista eri asioista yhteydessä, mutta muistaakseni työilmapiiriin liittyviä valituksia ei virallisesti ole tuotu kertaakaan hallituksen käsiteltäväksi tai tietoon. Myöskään tarkastuslautakunta ei sellaisia ole nostanut esille. Voihan olla, että joku pystyisi jollain ihmeen tavalla blokkaamaan kaikki yhteydenotot tyhmiltä poliitikko-herkkusieniltä, mutta en siihen kyllä usko.

    Mutta ihmeessä, kerro minulle vaikka sähköpostilla, mihin asioihin viittaat, jos et julkisesti halua sitä tehdä.

  10. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Iisakille:

    Ilmoitit edellä Esan järjestämässä vaalitentissä, että kannatat viiden vuoden irtisanomissuojaa kuntaliitosten yhteydessä. Minusta kyseinen suoja ei ole enää tarpeellinen, koska henkilöstöä siirtyy lähivuosina pilvin pimein vapaalle. Posteja tulee avautumaan muutoinkin. Suorilla siirroilla vastaaviin tehtäviin, uudelleen koulutuksella ja lisäkoulutuksella fuusiokunta pystyy käytännössä sijoittamaan vanhan henkilöstön kokonaan. Enää ei tarvita muuta työelämää huomattavasti parempaa suojaa eli viiden vuoden irtisanomissuojaa. Yksityisellä sektorilla voimassa olevat normit, sopimukset ja tukipaketit riittävät. Kuntaliitos on yleensä tiedossa jo vuotta ennen h-hetkeä. Tämä sinänsä pehmentää monta asiaa. Henkilö voi hakeutua muualle tai hankkia kunnan tuella uuden pätevyyden, jos tiedossa ei ole virkaa tai tointa fuusion jälkeen. Sitä paitsi irtisanomis- ja lomauttamisasioissa kunta toimii käytännössä huomattavasti inhimillisemmin kuin pörssifirmat.

    Nyt sinulta jo lipsahti vaalipropagandan puolelle. Kokoomus lienee viiden vuoden irtisanomissuojan purkamisen kannalla?

  11. avatar Seppo Mäkinen sanoo:

    Vielä lyhyesti Iisakille keskussairaalasta:

    Selvitytä, montako määräajan ylitystä sieltä löytyy, niin johan löytyy niitä ongelmatoimialoja, joista väki siirtyy muualle.

    Kyllä ainakin minun mielestäni se keskussairaalan ylin johto on pääosin vastuussa henkilöstöjohtamisesta ja hyvästä työilmapiiristä. Sieltä ne lähtevät esimerkit ja ohjeistukset.

    Selvitä Iisakki vielä se, monessako tapauksessa epäasiallisen kohtelun esiintuominen on vaiettu tai painettu villasella, eikä käsitelty siten, kun keskussairaalan ohjeistus määrää.

    Äläkä sitten tyydy kysymään asiaa vain sairaalan johdolta vaan selvitä asiaa ruohonjuuritasolta. Saat varmaan todellisemman kuvan tilanteesta ja asiasta. Kaikki eivät kuitenkaan uskalla sanoa asioita suoraan, kun on niin pienet piirit ja pitäisi niitä töitäkin pystyä siellä sairaalassa tekemään.

    • avatar Leo Leppänen sanoo:

      Seppo Mäkinen

      Keskussairaalassa valtuuston puheenjohtajan tehtäviin ei kuulu sekaantua päivittäisessä johtamisessa esiintyviin epäkohtiin. Tätä varten kuntayhtymässä on johtoryhmä ja hallitus. Jos kuitenkin valtuuston puheenjohtaja niin tekee, hän ei ole tehtäviensä tasalla. Toki henkilöstön edustajat voivat ottaa yhteyttä, mutta valtuuston puheenjohtajan on jätettävä päivittäisen johtamisen ongelmien parantaminen toimivan johdon ja hallituksen (puheenjohtajan) murheeksi.

      • avatar Seppo Mäkinen sanoo:

        No kun Iisakki itse pyysi ja itse aloitti kehumisen toimistaan. Vai oliko vain kyseessä valtaa ilman vastuuta ja vaalimainonta?

        • avatar Leo Leppänen sanoo:

          Seppo Mäkinen

          Iisakki ei pysy myöskään kaupunginvaltuuston puheenjohtajan rotellissa. Olen fundeerannut, miksi tilanne on tämä: 1. Iisakin keskeisinä luonteen piirteinä ovat mm. vastuuntunto ja pyrkyryys. 2. Paikallisilla demareilla on kova pula järki-ihmisistä ja osaajista. 3. Työnantaja on järjestänyt Iisakille työn puolesta mahdollisuudet politiikan tekemiseen puolipäiväisesti. 4. Hallituksen puheenjohtaja Vekka (kok.) haluaa tiivistä yhteistyötä nimenomaan Iisakin (sd.) kanssa.

  12. avatar sairaala sanoo:

    Iisakki: Vaatiko sairaanhoitopiirin hallitus/valtuusto laboratoriofuusiossa siirtyvälle heniklöstölle irtisanomissuojaa? Ei vaatinut, eikä sitä annettu. Olisit voinut ajaa valtuuston pj:na ko asiaa, jos se oikeasti olisi sinua kiinnostanut. Ihan turha jeesustella nyt noiden kuntatyöntekijöiden irtisanomissuojien kanssa.

    Juu, ja tervetuloa vaan tänne ruohonjuuritasolle keskustelemaan työilmapiiristä. Tuskin kovin moni uskaltaa avata suutaan, kun esimiehiksi on tietoisesti valittu johdolle myönteisiä henkilöitä. Täällä on kuule, Iisakki, hierarkisuus kunniassa. Jos ei naama miellytä, niin annetaanpa vaikka kirjallinen varoitus, jossa herjataan puolihulluksi. Ei tarvitse mennä johtavan ylilääkärin allekirjoittaman normaalin varoituskäytännön mukaan (sisältää useita vaiheita suullisia keskusteluja yhdessä työtervyshuollon ja työsuojelun kanssa), lätkästään varoitus kouraan vaan. Ei uskalla asioihin puuttua työsuojelupäällikkö, kas kun on johtoon kallellaan. Työterveyshuollon kädet ovat sidotut. Ainoa vaihtoehto on äänestää jaloillaan. Hyviä työntekijöitä on lähtenyt ja lisää on lähdössä.

    Ymmärtääkseni olet saanut tietoa huonosta ilmapiiristä, siitä on ollut puhe hallituksen/valtuuston kokouksissakin… Joten ihan turha esittää mitään muuta.

  13. avatar iisakki sanoo:

    Leo,

    kirjoitin, että en olisi luopumassa viiden vuoden irtisanomissuojasta, koska se vaarantaisi koko kuntauudistuksen. En itse asiassa usko, että yhtään kuntaliitosta olisi syntynyt ilman irtisanomissuojaa, koska kuntajohtajat, henkilöstö ja sinun usein mainitsemasi kaksoisagentit olisivat kaataneet ne kaikki. Eli kyseessä on lähinnä poliittinen realiteetti, jota edes Virkkunen ja Katainen eivät uneksi poistavansa. Kokoomuksen puoluekokouksen kanta syntyi vanhalla konstilla: kokouksen viimeisinä hetkinä, kun salissa on enää jäljellä nuoria kiihkoilijoita. Eli samaan tyyliin kuin edellisen kokouksen pakkoruotsi-linjaukset, joista puolueen pj. joutui myöhemmin luikertelemaan irti 🙂

    Mutta kuten myös aiemmin kirjoitin, en näe koko asialle edes pakottavaa tarvetta, sillä eläköityminen on niin mielettömän suurta seuraavat vuodet. Sitten tietysti asia on eri, jos kuntauudistus syntyy vasta suuren eläköitymisaallon jälkeen.

    Sitten nimimerkki ”sairaala”,

    labrafuusiota suunnitellessa tuli hyvin selkeästi esiin se tosiasia, että ketään ei tulla irtisanomaan fuusion yhteydessä ainakaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä (eri asia voi olla, jos joku yksittäinen henkilö ei millään sopeudu muutokseen, mutta siihen pätevät sitten ihan eri menettelyt). Ongelma alalla on päinvastoin osaavan henkilökunnan rekrytointi ja myös eläköitymisvauhti on vielä muuta julkista sektoria nopeampaa. Alat, jonka työvoimasta kilpaillaan verissä päin harvemmin tarvitsevat irtisanomissuojaa… Eivät esim. kuntien terveyskeskuslääkäritkään tee irtisanomissuojallaan yhtään mitään, kun jokainen vähänkin hommansa osaava palkataan virkaan kiljuen.

    Minä olen saanut kuulla paljonkin kritiikkiä operatiivisesta johdosta, mutta en mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Usko pois, henkilöstöltä tulee aina – varsinkin nimettömänä – kritiikkiä ja jopa suoranaista haukkumista esimiehiään kohtaan. Se lienee esimiesaseman luontoisetuja. Suhtaudun palautteeseen vakavasti, mutta yhtä lailla kriittisesti. Väärinkäytöksistä on mahdollista hankkia myös näyttöä, mutta sitä harvemmin esitetään. Ilman näyttöä tai edes yksilöityjä syytöksiä luottamushenkilö tai muut viranomaiset taas eivät voi toimia.

    Ja tiedän kyllä, mistä asioista on ollut puhe virallisesti tai epävirallisesti valtuuston tai hallituksen kokouksissa. Olen muistaakseni ollut niissä kaikissa paikalla (joskus joutunut lähtemään ennen loppua). On keskusteltu esimerkiksi eri henkilöstöryhmien välisistä ristiriidoista ja epäluuloista, mutta huonosta työilmapiiristä on keskusteltu ainoastaan liittyen näihin muutostilanteisiin Riihimäellä ja laboratoriossa. Muuta en esitä.

  14. avatar labraorja sanoo:

    Iisakki,
    Voisitko vihdoin paljastaa mitä labrafuusiosta on todellisuudessa päätetty. Meille työntekijöille sitä ei ole vieläkään kerrottu. Selvitykset ja sopimukset kun ovat olleet salaisia. Shp strategia toisaalta oikein korostaa avoimuutta, tiedottamista ja kaikkien vaikutusmahdollisuuksia, ne päätettiin tässä tapauksessa unohtaa.

    Se tiedetään, että säästöjä pyritään saamaan keskittämällä toimintoja Tampereelle, mikä voi johtaa kymmenien työpaikkojen vähentymiseen Hml:ssä. Tulevissa työsopimuksissa on vain ”toimipaikka työsuhteen alkaessa”.

    Paljon julkisuudessakin kritisoimasi valitus kohdistuu nimenomaan siihen, voidaanko julkista omaisuutta/liiketoimintaa yhtiöittää pois julkisesta vallankäytöstä salaisilla sopimuksilla. Ilmeisesti shp luottamuselimet eivät todellisuudessa tienneet mitä päättivät, vaan uskoivat suullisiin lupauksiin säästöistä ja työpaikkojen säilymiseen Hml:ssä, vai onko näistä jotain paperilla?

  15. avatar iisakki sanoo:

    Hyvä ”labraorja”,

    Fuusiosta saa erittäin hyvän lukemalla läpi esityslistat ja julkisen kokousaineiston. Liikesalaisuuden piiriin jää numerotietoja ja selvityksiä, jotka Fimlabin mukaan voisivat hyödyttää tulevia kilpailijoita, sekä osakassopimus ja varsinainen kauppakirja. Molemmat em. syistä.

    Salaamisesta keskusteltiin paljon, ja kaikki ymmärsivät sen olevan hankalaa ja johtavan juuri joidenkin henkilökunnan jäsenten esittämiin epäluuloihin. Katsottiin kuitenkin sen olevan järkevämpää kuin sahata henkilöstön tulevan työnantajan ja sairaanhoitopiirien omistaman, jatkossa todennäköisesti markkinoillakin toimivan yrityksen jalkoja.

    Neuvottelujen kuluessa kehotin hallitusta myöntämään oikeudet tutustua avainhenkilöille kaikkeen selvitysmateriaaliin, jos nämä allekirjoittaisivat vaitiolosopimuksen. Ymmärtääkseni muutamat henkilöstön edustajat käyttivätkin tätä oikeutta. Osakassopimuksella varmistettiin erittäin hyvät ehdot Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille (tosin kohta on todennäköisesti niin, että koko sairaanhoitopiiri saattaa fuusioitua Pirkanmaan kanssa, eli labra jäi alustavaksi sormiharjoitteluksi… Vielä ei tosin tietoa, miten vastuut isäntäkaupunkien ja erva-alueiden välillä tulevat jakautumaan valtion suunnitelmissa)

    Ja väitän, että sairaanhoitopiirin luottamushenkilöt tiesivät tasan tarkkaan, mistä päättivät. Fuusiota valmisteltiin vuosia ja se oli prikulleen shp:n strategian mukainen hanke. Laskelmat ja selvitykset olivat nähdäkseni enemmän kuin riittäviä. Olen myös lähes sataprosenttisen varma, että asiasta tehdyt valitukset kaatuvat täysin perusteettomina. Kyseessä ei ole suinkaan ensimmäinen yhtiöittäminen Suomen kuntahistoriassa, ja laboratorioalalla vastaavia hankkeita on useita vireillä ja lisää tulee. Hyvä, että pystymme tässä asiassa viivytyksistä huolimatta olemaan jonkinlaisessa etulyöntiasemassa. Mielestäni se on myös henkilöstön etu.

  16. avatar iisakki sanoo:

    …Piti kirjoittaa tuo yllä olevan vastauksen ensimmäinen lause, että ”fuusiosta saa erittäin hyvän KUVAN lukemalla”…

    Mutta kai se on sitten mielipidekysymys, jos henkilöstö toisin kokee. Mielestäni Fimlabin julkisuuteen antamat kommentit ovat vastanneet täysin sitä, mitä neuvotteluissa läpi käytiin ja sopimuksiin kirjattiin. Suunnitelmissa on muodostaa toinen ”keskus” Hämeenlinnaan, joka turvaa toiminnan siinäkin tapauksessa, jos Tampereen päässä on häiriöitä. Ja päinvastoin. Uskoisin, että henkilökunnalle myös järjestetään vielä paljon tiedotustilaisuuksia järjestelyistä. Ja miksei myös uuden työnantajan tarjoamista mahdollisuuksista, joita isommassa yksikössä aina on.

  17. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Se mitä sinä Iisakki nyt kuittailet nimim. ”sairaala” ja ”labraorja,”
    on helvetin kaukana demokratiasta.
    Älykkyydestä hyötyy vain yksi, viisaudesta kaikki.
    Lämmöllä
    Riitta

  18. avatar labraorja sanoo:

    Arvoisa Iisakki,

    Nyt mennään jo kauas tämän blogin alkuperäisestä aiheesta, mutta täytyy kommentoida muutamaa kohtaa vastauksestasi.

    -Asiaa käsiteltiin shp hallituksen kokouksissa kahdesti mm. esityslistan ulkopuolisena asiana, tai siis esityslistaan oli jätetty tyhjä kohta tämän asian osalta. Asiaan valmistautuminen ei ole ollut tuolloin mahdollista. Hallituksen kokouksissa ainoana asiantuntijana käytettiin vastapuolen tj:tä, oman sairaalan asiantuntijoita ei kuultu, eikä lukuisiin henkilökunnan vastustaviin kirjelmiin vastattu. Eli asian käsittely on ollut yksipuolista.

    -Vaitiolosopimus luvattiin allekirjoittaa, mutta mitään lisäinfoa tai selvityksen vastapuolen vertailukujen tarkistamismahdollisuutta ei lopulta saatu.

    -Strategiassa puhutaan yhteistyöstä, ei fuusiosta eikä osakeyhtiöittämisestä. Yhteistyössä oma päätäntävalta säilyy, fuusiossa vähemmistöosakkaana ei.

    -Selvityksen julkinen osa oli kustannusvertailu, jossa ei ollut konkreettisia esityksiä käytännön säästötoimista. ”Lopullinen hintataso riippuu osapuolten välisestä sopimuksesta” . Omia säästömahdollisuuksia nykyorganisaatiossa ei selvitetty.

    -Vastaavat hankkeet muualla ovat liikelaitoksia, eivät osakeyhtiöitä, jolloin hallinto säilyy avoimempana. Mitähän hyötyä tässä on etulyöntiasemasta…….siis mihin nähden (päätöksentekoaikana viime vuonna) ?

    -Toisen keskuksen muodostaminen Hml:ään ei ole täysin uskottava selitys kun nimenomaan keskittämällä tutkimuksia Tre:lle pyritään säästöihin, kuten oy on myös julkisuudessa tiedottanut. Tietysti hyvä jos työpaikat täällä säilyvät. Avoimella henkilökunnalle suunnatulla tiedottamisella tämäkin asia selviäisi, varsinkin kun suunnitelmiin on käytetty jo vuosia.

    -Isomman työnantajan tarjoamat mahdollisuudet edellyttävät työpaikan vaihtoa Tre:lle. No voi sen joku nähdä ”mahdollisuutena”. Tosin halukkaat olisivat tämän mahdollisuuden voineet käyttää ajat sitten ilman fuusiotakin.

    Jatkossa on luvassa huomattavasti suurempia neuvotteluita ja sopimuksia tähän nähden. Toivottavasti Kanta-Hämeen puolia pystytään pitämään ja luottamuselimet käyttäisivät apunaan myös shp:n omia asiantuntijoita.

    • avatar Leo Leppänen sanoo:

      Ulkopuolisena seurailijana vaikuttaa siltä, että keskussairaalan laboratoriotoiminnan iso organisatorinen järjestely (yhtiöittäminen/ulkoistaminen) tehtiin johtamistaidollisesti perinteiseen suomalaiseen tapaan eli aika huonosti.

      Ruotsissa ja Japanissa vastaavat muutokset hoidetaan fiksummin. Niissä meihin verrattuna on paljon avoimempi valmisteluilmapiiri. Asiasta puhutaan, puhutaan ja puhutaan (väsyksiin asti), koska johto ymmärtää, että muutos tarvitsee henkilöstössäkin runsaasti sulatteluaikaa. Johdon tavoitteena on yhteisen näkemyksen saavuttaminen. Jos se saavutetaan, henkilöstö on sitoutunut uudistukseen. Jos taas yhteistä näkemystä ei saavuteta, neuvotteluprosessista on monta hyötyä. Avoin, perusteellinen ja pitkä valmistelu mm. pehmentää ja lyhentää huomattavasti muutosvastarintaa päätöksen jälkeen. Ja silloin kritiikin pääkohde on usein pelkkä asia, ei päätöksen tehneet henkilöt.

      Oletukseni on, että sairaalassa päätös tehtiin toisin kuin mainituissa maissa on yleinen työmaakulttuuri. Tämän seurauksena muutosvastarinta jatkuu voimakkaana pitkän aikaa päätöksen jälkeen. Itse asiassa vasta nyt käydään sitä keskustelua, joka olisi tullut käydä jo valmistelun aikana.

  19. avatar sairaala sanoo:

    Iisakille vielä:

    Sanoit tuossa aikaisemmin, että sairaanhoitopiirin luottamushenkilöt tiesivät tarkkaan, mitä päättivät. Mielestäni sairaanhoitopiirin luottamushenkilöt uskoivat sokeina, mitä heille yrityksen tj:n ja khks:n johdon puolelta sanottiin. Tästä esimerkkinä shp:n hallituksen jäsenen Susanna Hietasen jouluinen blogikirjoitus, jossa hän selvittää laboratoriohenkilöstölle, että sopimuksessa on turvattu henkilöstön asema ja työpaikkojen säilyminen. Samaisessa blogikirjoituksessa Hietasta pyydetään kertomaan se kohta sopimuksesta, mistä tällainen aseman turvaaminen löytyy. Sellaista mainintaa ei aiesopimuksissa ym ole. Ja vielä irtisanomissuojasta… Jos kerran niin hirveä pula on osaavista laboratorioheniklöistä tulossa, niin eihän se olisi ollut mikään ongelma tuollaista suojaa työntekijöille antaa. Olisi voinut jotenkin loiventaa tätä työntekijöiden saamaa kohtelua ja asioiden salaamista.

    Lopuksi pyytäisin, Iisakki, vielä yhteen kysymykseen vastauksen:

    Miksi ette halunneet missään vaiheessa kuulla oman talon osaajia?

  20. avatar iisakki sanoo:

    ”Labraorja”,

    henkilöstö oli edustettuna fuusion valmistelussa niin työryhmätyössä kuin luottamusmiestensä kautta. Lisäksi on järjestetty infoja ja yt-neuvottelut on käyty. Henkilökunnan kirjelmät on käsitelty hallituksessa, mutta hallitus ei ilmeisesti nähnyt tarjkoituksenmukaiseksi vastata väitteisiin, kun niitä samoja oiottiin myös julkisuudessa, esityslistateksteissä ja infoissa.

    Itse annoin henkilöstön edustajalle mahdollisuuden puheenvuoroon myös valtuuston kokouksen yhteydessä. Puheen sisältö oli (valitettavastikin) sen tyyppinen, että viimeistään se vahvasti vakuutti valtuutettujen enemmistön – fuusion puolesta.

    Itse olen käynyt henkilöstön edustajien kanssa kaksi tämän keskustelun kanssa hyvin samantyyppistä sähköpostikeskustelua fuusion valmistelemisen aikoihin. En osaa sanoa, oletteko samoja henkilöitä. Pidän fuusion vastustusta kohtuullisen normaalina muutosvastarintana organisaatiossa, jossa suuriin muutoksiin ei ole totuttu. Vastaavia prosesseja on ollut kaupungin yhtiöittämisissä, mutta niiden osalta esim. Liikuntahallit Oy:ssä ja Linnan Ateriassa epäluulot ovat hävenneet, kun uusi organisaatio on päässyt aloittamaan. Ja työtyytyväisyys on lisääntynyt.

    Voisi miettiä myös sitä, jos sairaalan nykyinen johto on teidän mukaanne niin kelvotonta, eikä työsuojeluvaltuutetut tai luottamusmiehetkään katso henkilöstön etua, niin kovin paljon huonommin asiat eivät voi olla Pirkanmaan puolellakaan… 🙂

    Vakavasti ottaen, Leon mainitsema lisähinkkaaminen olisi saattanut tuoda tuloksia. Yhtä hyvin saattaa olla, että muutosta vastustavat olisivat vastustaneet yhä kiivaammin (kuten tulee käymään esimerkiksi kuntauudistuksen valmistelussa vaikkapa Janakkalan kohdalta). Fuusion takana oli erittäin vahva omistajakuntien tahtotila, eikä tuottavuustoimia ole varaa lykätä enää vuosilla. Oman toiminnan tehostamista oli yritetty sairaanhoitopiirissä jo viiden vuoden ajan, jos uskoo sairaanhoitopiirin johtajaa.

    Strategiassa mainitun labrayhteistyön tuloksena on koko ajan pidetty yhtymistä. Fimlab on jo toiminut vuosien ajan liikelaitoksena, nyt se on valmis siirtymään markkinoille. Muissa sairaanhoitopiireissä ollaan tuon saman tien alkupäässä, joten Fimlabilla on selkeä etulyöntiasema. Liikelaitos ei voi toimia markkinoilla ja tarjota palveluja muille kuin omistajakunnille. Fimlab tavoittelee etupäässä julkisen sektorin asiakkaita. Osakassopimuksella on varmistettu se, että Kanta-Hämeen shp:llä säilyy päätösvalta ja veto-oikeus koskien kaikkia merkittäviä muutoksia. Itse hämmästelin, kuinka Fimlab suostui moiseen, mutta meidän kannalta hyvä, että suostui. Seuraavilla osakkailla/asiakkailla ei vastaavaa mahdollisuutta tuskin enää ole.

    Ja nimimerkki ”sairaala”,

    kuten yllä kuvasin, ainakin minä kuulin talon omia osaajia ja he olivat normaaliin tapaan mukana myös valmistelutyössä. Neuvotteluiden aikana luovuttiin muun muassa patologian osuudesta fuusiossa, suureksi osaksi myös omien asiantuntijoiden esittämien asiallisten argumenttien vuoksi.

    Henkilöstön näkemys kuultiin myös lopullisen päätöksenteon hetkellä valtuustossa. Omassa harkinnassani pistin argumentit vastakkain ja päädyin fuusiota puoltavaan kantaan. Se, että valtuuston demokraattisesta ja erittäin selvään äänestystulokseen päätyneestä päätöksestä on aloitettu tähän asti varsin huonosti menestynyt valituskierre, ei taas anna mielestäni hyvää kuvaa demokratian kunnioituksesta valtuuston varapj:ltä.

  21. avatar labraorja sanoo:

    Iisakki,
    Valitettavasti joudun tähänkin vastaukseesi vielä kommentoimaan ihan vaan sillä, että ”ottaisimme opiksi” tulevaa varten.
    Todellisuudessa henkilökunnan kuuleminen työryhmissä oli suurelta osin näennäisdemokratiaa. Ylempänä olevat projekti- ja ohjausryhmät kun oli miehitetty fuusiota ajaneesta KHSHP:n ja tamperelaisten johdosta ja heidän alaisistaan, eriävät mielipiteet haudattiin sinne ilman, että ne olisivat menneet luottamuselimille.

    Myös KHSHP:n tarkastuslautakunta on kiinnittänyt arviointikertomuksessaan huomiota tähän prosessiin ja toteaa kohdassa muita havaintoja: ”…….Laboratorion henkilöstössä on ollut tyytymättömyyttä valmisteluprosessiin. Tarkastuslautakunta katsoo, että toiminnanmuutosten valmistelun avoimuuteen ja tiedottamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.”

    Henkilökunnan edustajalle annettiin tosiaan valtuuston kokouksen tiedoitustilaisuudessa täysin yllättäen puheenvuoro ilman minkäänlaista valmistautumismahdollisuutta. On selvää, että näin yllättäen ei pysty tekemään vaikutusta, jolla valtuuston alunperin jo edellisessä kokouksessa tehtyä päätöstä olisi pystynyt yhtäkkiä muuttamaan. Eikä puheenvuoro mikään huono ollut, enemmän kritisoisin tapaa jättää henkilökunnalle näin olemattomat vaikutusmahdollisuudet.

    Yhtiöittämisprosessit, joissa työpaikka säilyy samassa kaupungissa eivät ole vertailukelpoisiä tähän, jossa uhkana on työpaikan vaihto ja käytännössä muuttaminen toiseen kaupunkiin (tämä uhka on olemassa ainakin kunnes toisin osoitetaan). Fuusiosopimuksessa ja Yt-neuvotteluissa ei ilmeisesti haluttu tai onnistuttu sopimaan työpaikan sijaintia, muutoin kuin sijainti työsuhteen alkaessa, sitä voi pitää jonkinasteisena epäonnistumisena henkilökunnan kannalta.

    Toisin kuin mainitsit myös patologia on edelleen mukana fuusiossa optiomahdollisuudella.

  22. avatar Esa Lehtinen sanoo:

    Tervehdys!

    Kiitos kaikille aktiivisesta keskustelusta, vaikka varsinaisesta pääaiheesta eksyttiinkin sairaalamaailmaan. Tosin tuo keskustelu keskussairaalasta oli kyllä mielenkiintoinen. Tämän tapauksen yksityiskohtia tuntematta ainakin itselleni johtamisalan ammattilaisena kirjoitukset toivat mieleeni sairaalasta esimerkin muutoajohtamisen ongelmista. Muutosjohtaminen on eräänlainen taiteenlaji, joka vaatii hyvää oivallusta ja tarkkaa silmää, korvaa sekä kokonaisvaltaista näkemystä. Näitä kaikilla muutojohtajilla ei valitettavasti ole. Muutosjohtamisessa tärkeää on johtamisen johdonmukaisuus, hyvä ja jatkuva tiedottaminen sekä henkilöstön aito kuuleminen. Tuo Leo Leppäsen jossain kirjoituksessaan penäämä ruotslaiseen työkulttuurrin kuuluva aito ja jatkuva keskustelu, vaikka se välillä onkin turhauttavaa, on mielestäni juuri tärkeä keino kaikissa muutoksissa ja uudistuksissa esillenousevan muutosvastarinnan kohtaamisessa. Siihen ei todellakaan riitä meillä Suomessa yleisesti käytössä oleva tapa järjestää organisaatiomuutoksissa kertaluontoinen henkilöstölle muutoksesta kertova tiedotus- ja kuulemistilaisuus, vaan keskustelun ja kuulemisen on oltava jatkuvaa. Johdon on pystyttävä vastaamaan henkilöstölleen muutosten aiheuttamien epävarmuuksien aiheuttamiin kysymyksiin. Meillä Auomessa on hyviä esimerkkejä huonosi hoidetusta muutosjohtamisesta, Finnairin ehkä ollessa se viimeisin klassinen esimerkki siitä. Keskussairaalan johdon täällä Hämeenlinnassa tulisi ehkä miettiä omaa muutosjohtamistaan, jos kerran kuohunta on em. kirjoitusten mukaista.

    Mutta palatakseni vielä blogini alkuperäiseen aiheeseen, tulos oli jopa omia odotuksiani huonompi. Saín kysymyksiini yhden vastauksen ja yhden puolittaisen vihjauksen olemassa olevista vastauksista Tästä yhdestä vastauksesta siis erityiskiitokset Iisakki Kiemungille, joka vaivautui vastaamaan kysymyksiini kesälomastaan huolimatta. Iisakki mielestäni selviytyi vastauksissaan oikein hyvin tottuneen toimittajan varmuudella. Hän antoi selkeitä ja kansantajuisia vastauksia, hyviä perusteluita sekä toi esille omia perusteltuja mielipiteitään. Tietysti mukana oli myös vaalipropagandistisia elementtäjä, mutta sehän oli sallittua… Tällaista aktiivisuutta olisin odottanut myös useammalta muulta valtuustoehdokkaalta, sillä mielestäni juuri edellämainitut kysymykseni ovat juuri niitä asioita, joihin seuraavissa kuntavaaleissa valittavat valtuutetut joutuvat vastaamaan. Joku tietysti nyt selittää, että nyt on lomakausi meneillään, mutta esitänhän itsekin näitä kysymyksiäni lomalla ollessani ja iisakki taas vastaili niihin omalla lomallaan. Lisäksi näissäkin blogeissa jatkuvasti vastailee monia tulevien kuntavaalien ehdokkaita… Itse olisin erityisesti kaivannut kysymyksiini vastauksia kokoomuksen edustajilta. No, tietysti joku irvileuka voisi tähän sanoa niin, että eiköhän Hämeenlinnassa monia vuosikymmeniä jatkuneen ”aseveliakselin” takia kokoomus = demarit = kokoomus, joten Iisakin vastaukset riittäkööt tuomaan esille myös kokoomuskaisten mielipiteet. Minun mielestäni kuitenkin varmaan myös monilla kokoomuslaisilla ehdokkailla voi olla hyviä omia mielipiteitä ja ajatuksia. Toiseksi, odotin ja odotan erityisesti poliittisen opposition ”Fab4:n eli Pro Hämeenlinnan ja vihreiden edustajien vastauksia, sillä hehän ovat jatkuvasti korostaneet tuovansa muutoksia hämeenlinnalaiseen kunta- ja hallintopolitiikkaan. Mitä ja millaisia muutoksia? Nyt on enemmänkin puhuttu vain tulevista lautakuntapaikkojen jaoista, mutta ”where’s the beef”? Mitä sisältöjä he ajavat? Näihin kysymyksiin toivottavasti saadaan vastauksia ennen seuraavia vaaleja. Syksyn vaalit ovat vastuunottamisen ja -kantamisen vaalit, jonka jälkeen joudutaan ottamaan esille ja päättämään isoista ja haasteellisista kaikkiin kuntalaisiin vaikuttavista asioista.
    Esa Lehtinen

  23. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Esa,

    vastauksia kysymyksiisi on työn alla, käynnissä on ollut ja on (ihan riipumatta kysymyksistäsi) rankka tiedonhankintaprojekti ja ideoiden validointi. Kun on vaatinut muilta perusteluja, niitä tulee pystyä myös itse antamaan, eivätkä haasteet toden totta ole helppoja tai yksinkertaisia.

    Joten, jos et nyt lyönyt ketjuasi kiinni, niin vastauksia tulet saamaan lähipäivinä.

    • avatar Esa Lehtinen sanoo:

      Terve Kari!

      En toki ole lyömässä ketjuani kiinni ja odotan innokkaasti vastauksiasi kysymyksiini. Nyt onkin ilmeisesti ensimmäinen kerta, kun nykyisen Hämeenlinnan opposition ääniä noihin kysymyksiin saadaan koottua samaan yhteyteen. Ennakkoarviointini mukaan vastauksessasi on varmaankin mukana paljon numerotietoja, joita todella tarvitaankin. Ehdottaisin myös sitä, että jos voisit hieman peilata vastauksiasi Iisakin antamiin vastauksiin, niin tulisi nähtäväksi se, että missä asioissa te olette samaa mieltä ja missä mielipiteenne eroavat.

  24. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit kertovat TOTUUDEN.

    On päivän selvää, että hallinto- ja aluekehityksen ministeriryhmän 27.6.2012 esittämät kuntauudistusta ohjaavat kriteerit:
    -väestöpohja: selvitystarvetta on, jos kunnassa on alle 20.000 asukasta ja lapsia syntyy alle 50 vuodessa
    -työpaikkaomavaraisuus: oltava vähintään 80%
    -työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenne: pendelöinti vähintään 35% keskuskuntaan
    -kuntatalous: jos kunnalla kriisikunnan tunnusluvut

    tulkitaan kunnissa PAKKOLAIKSI.

    Hattulan ja Janakkalan kuntien kompastuskivi on YLEISKRITEERI. Monen päättäjän pesti Kuntavaaleissa
    28.10.2012 jää aika lyhyeksi. Uusi Rakennelaki astuu voimaan 1.5.2013.

Paluuviitteet
Katso mitä muut sanovat...
  1. […] Suosittelen katsastamaan kysymykset perusteluineen Esan alkuperäisistä merkinnöistä (30.6. ja 20.9.), en toista niitä kokonaan […]



Jätä kommentti

css.php