Mistä on hyvät johtajat tehty?

Syväjohtaminen, älykäs johtaminen, ihmisjohtaminen, liturginen johtaminen, armahtava johtaminen, laatujohtaminen, valmentava johtaminen, johtaminen by kiroilu…, johtamisteo-rioita on kehitetty vuosikymmenien aikana ”pilvin pimein”. Johtamistrendit ja niiden paino-tukset vaihtelevat sykleittäin muutaman vuoden välein. Alan guruja lennätetään Suomeen asti niin Yhdysvalloista, Englannista, Intiasta kuin Ruotsistakin. Organisaatioiden johta-juusproblematiikkaa hoitamaan kelpaavat asiantuntijoitten lisäksi myös erilaiset urheilu-valmentajat, näyttelijät ja ”kaikkien-alojen-asiantuntijafilosofitkin”. Erilaiset ”ismit” seuraavat toisiaan ja johtajilta vaaditaan jatkuvasti yhä enemmän uusia ominaisuuksia, kykyjä ja tai-toja. Usein jopa tuntuu siltä, että johtajille asetetaan jopa yli-inhimillisiä vaatimuksia. Ei siis ole ihmekään, että useat johtajat tuntuvatkin kärsivän jatkuvista johtamiskriiseistä ja toisi-naan jopa koko johtajuus on kateissa.

Millainen on sitten hyvä johtaja? Johtajuus ei ole synnynnäistä, vaan siinä voi kehittyä. Kaikista kuitenkaan ei tule hyviä johtajia. Moni esimies ja johtaja voi suorittaa lukematto-man määrän erilaisia johtamiskoulutuksia, mutta kaikkien koulutusten jälkeenkään hänestä ei koskaan tule hyvää johtajaa. Hän voi saarnata koulutuksissa saamiaan opetuksia ”litur-gianaan” omassa johtamisessaan, mutta siitä huolimatta ne ovat vain pelkkiä ulkoa opittuja sanoja vailla mitään omaksumista ja soveltamista käytäntöihin.

Hyvän johtajan on oltava henkisesti vahva. Hänellä on oltava hyvä, terve itsetunto, mikä ilmenee hyvänä itsetuntemuksena. Hän tiedostaa omat hyvät puolensa, mutta tunnistaa myös omat kehittämisalueensa. Hänelle tunnetilat ja niiden muutokset eivät ole mitään tabuja, vaan hän pystyy myös puhumaan ja keskustelemaan niistä. Henkisesti vahva joh-taja pystyy luottamaan omaan johtajuuteensa samoin, kun hän kykenee ottamaan vastuun omista päätöksistään. Lisäksi hän uskaltaa ottaa hallittuja riskejä ja pystyy tarvittaessa myöntämään tekemänsä virheet.

Hyvä johtaja omaa sosiaalista älykkyyttä eli tunneälyä. Tunneäly antaa hänelle viisi tapaa mieltää itseään ja ympäristöään. Ensimmäiseksi itsetuntemuksen avulla hän kykenee tun-nistamaan omia mielialojaan, tunteitaan ja mielijohteitaan sekä niiden vaikutusta muihin ihmisiin. Tämä näkyy hänessä itseluottamuksena sekä realistisena käsityksenä omasta itsestään

Toiseksi, tunneälyä omaavalla johtajalla on itsehillintää. Suuttuessaan hän ei menetä malt-tiaan, vaan pystyy hallitsemaan tunteensa. Näin hän ei menetä kasvojaan alaistensa edessä vaan säilyttää auktoriteettinsa. Raivoavaa johtajaa voidaan pelätä, mutta häntä ei kukaan arvosta ja kunnioita. Lisäksi itsehillintää omaava johtaja sietää epävarmuutta pa-remmin ja suhtautuu avoimesti muutoksiin.

Kolmanneksi, tunneäly edesauttaa motivoitumista työhön. Motivoituneelle johtajalle työllä on muitakin tarpeita kuin pelkästään rahan saaminen tai arvovallan saavuttaminen. Se motivoi häntä pyrkimään kohti asetettuja tavoitteita tehokkaasti ja tarmokkaasti. Näin hä-nellä on vahva ja optimistinen aikaansaamisen halu sekä halu sitoutua omaan työhönsä ja organisaatioonsa.

Neljänneksi, hyvä johtaja omaa kykyä kokea empatiaa eli hän kykenee ajattelemaan asioi-ta myös toisen henkilön kannalta. Tämä ”lukutaito” antaa hänelle myös taidon vaikuttaa toisen ihmisen toimintaan omaa toimintaansa kehittämällä ja muuttamalla. Näin hän hallit-see tehokkaasti johtamistilanteita erilaisten ihmisten kanssa. Lisäksi hänellä on kyky ra-kentaa ja ylläpitää osaamista tehokkaalla johtamisella. Hänellä asiakkaiden palveleminen ja asiakasjohtaminen on toiminnan pääasia.

Viidenneksi, tunneälykkäällä johtajalla on kyky hallita suhteita ja verkostoitua. Hän kyke-nee muiden kanssa toimiessaan löytämään yhteisen perustan ja näin auttaa solmimaan pysyviä ja toimivia siteitä erilaisten ihmisten kanssa. Tämä antaa hänelle vakuuttavuutta sekä antaa tehokkuutta erityisesti muutosjohtamiseen.

Henkinen vahvuus ja tunneäly eivät yksin tietenkään vielä yksistään tee johtajasta hyvää johtajaa. Ne kuitenkin antavat hänelle hyvän pohjan, jota suunnitelmallisella kouluttamisel-la voidaan kehittää ja vahvistaa. Tärkeitä lisävahvuuksia hyvällä johtajalla on mm. organi-saation taloudellisten realiteettien ymmärtäminen, ongelmanratkaisutaidot, erilaisten joh-tamismenetelmien osaaminen ja niiden soveltaminen käytäntöön, nopea reagointikyky, hyvä intuitio sekä kyky visioida ja luoda strategioita.

Johtajan auktoriteetti ei synny pelkän hierarkkisen aseman kautta, vaan se on ansaittava. Tähän taas tarvitaan enemmän tekoja kuin pelkkiä sanoja. Jo johtajien ja esimiesten valin-noissa tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota johtajakandidaattien henkilökohtaisiin omi-naisuuksiin ja persooniin kuin pelkästään suoritettuihin koulutuksiin, ammattiosaamiseen ja valitsijan henkilökohtaisiin mieltymyksiin. Suomessa on vielä nykyäänkin liian paljon esi-miehiä ja johtajia, jotka johtamisominaisuuksiltaan ja – taidoiltaan ovat alimittaisia tai jopa ala-arvoisia. Nämä johtajat pahimmillaan pilaavat oman johtamansa yhteisön ilmapiirin ja suoritusmoraalin sekä tekevät niistä alisuorittajia. Tällainen voi vaikuttaa jopa koko organi-saation tulokseen.

Sen sijaan hyvä johtaja jo esimerkillään vie ryhmänsä hyviin tuloksiin. Hän osaa hyödyntää erilaisia johtamistyylejä välillä ”ruoskimalla” ryhmäänsä eteenpäin, välillä taas ohjaten ja valmentaen hyviin suorituksiin. Hänelle on tärkeää paitsi tavoitteiden toteutuminen, myös ryhmän toiminnan kehittäminen. Kuten jo vanha totuus sanoo, hyvä johtaja seisoo ryhmän onnistuessa ryhmänsä keskellä ja ryhmän epäonnistuessa oman ryhmänsä edessä. Toisin sanoen, ryhmän tehdessä hyviä tuloksia hän antaa kunnian ryhmälleen onnistumisesta. Ryhmän taas epäonnistuessa ottaa hän lopullisen vastuun ryhmänsä toiminnasta.

Esa Lehtinen
Konsultti, yritysvalmentaja

Verkko-osoitteesi perusteella näyttäisi siltä että olet mahdollisesti saapunut kaukomailta. Roskaamisen johdosta kommentointi muualta kuin Suomesta ja Ruotsista on toistaiseksi pois käytöstä.
css.php