Mistä on hyvät johtajat tehty?

Syväjohtaminen, älykäs johtaminen, ihmisjohtaminen, liturginen johtaminen, armahtava johtaminen, laatujohtaminen, valmentava johtaminen, johtaminen by kiroilu…, johtamisteorioita on kehitetty vuosikymmenien aikana ”pilvin pimein”. Johtamistrendit ja niiden paino-tukset vaihtelevat sykleittäin muutaman vuoden välein. Alan guruja lennätetään Suomeen asti niin Yhdysvalloista, Englannista, Intiasta kuin Ruotsistakin. Organisaatioiden johtajuusproblematiikkaa hoitamaan kelpaavat asiantuntijoitten lisäksi myös erilaiset urheiluvalmentajat, näyttelijät ja ”kaikkien-alojen-asiantuntijafilosofitkin”. Erilaiset ”ismit” seuraavat toisiaan ja johtajilta vaaditaan jatkuvasti yhä enemmän uusia ominaisuuksia, kykyjä ja taitoja. Usein jopa tuntuu siltä, että johtajille asetetaan jopa yli-inhimillisiä vaatimuksia. Ei siis ole ihmekään, että useat johtajat tuntuvatkin kärsivän jatkuvista johtamiskriiseistä ja toisinaan jopa koko johtajuus on kateissa.

”Johtajuus ei ole synnynnäistä, vaan siinä voi kehittyä”

Millainen on sitten hyvä johtaja? Johtajuus ei ole synnynnäistä, vaan siinä voi kehittyä. Kaikista kuitenkaan ei tule hyviä johtajia. Moni esimies ja johtaja voi suorittaa lukemattoman määrän erilaisia johtamiskoulutuksia, mutta kaikkien koulutusten jälkeenkään hänestä ei koskaan tule hyvää johtajaa. Hän voi saarnata koulutuksissa saamiaan opetuksia ”liturgianaan” omassa johtamisessaan, mutta siitä huolimatta ne ovat vain pelkkiä ulkoa opittuja sanoja vailla mitään omaksumista ja soveltamista käytäntöihin.

Hyvän johtajan on oltava henkisesti vahva. Hänellä on oltava hyvä, terve itsetunto, mikä ilmenee hyvänä itsetuntemuksena. Hän tiedostaa omat hyvät puolensa, mutta tunnistaa myös omat kehittämisalueensa. Hänelle tunnetilat ja niiden muutokset eivät ole mitään tabuja, vaan hän pystyy myös puhumaan ja keskustelemaan niistä. Henkisesti vahva johtaja pystyy luottamaan omaan johtajuuteensa samoin, kun hän kykenee ottamaan vastuun omista päätöksistään. Lisäksi hän uskaltaa ottaa hallittuja riskejä ja pystyy tarvittaessa myöntämään tekemänsä virheet.

”Hyvä johtaja omaa tunneälyä”

Hyvä johtaja omaa tunneälyä. Tunneäly antaa hänelle viisi tapaa mieltää itseään ja ympäristöään. Ensimmäiseksi itsetuntemuksen avulla hän kykenee tunnistamaan omia mielialojaan, tunteitaan ja mielijohteitaan sekä niiden vaikutusta muihin ihmisiin. Tämä näkyy hänessä itseluottamuksena sekä realistisena käsityksenä omasta itsestään

Toiseksi, tunneälyä omaavalla johtajalla on itsehillintää. Suuttuessaan hän ei menetä malttiaan, vaan pystyy hallitsemaan tunteensa. Näin hän ei menetä kasvojaan alaistensa edessä vaan säilyttää auktoriteettinsa. Raivoavaa johtajaa voidaan pelätä, mutta häntä ei kukaan arvosta ja kunnioita. Lisäksi itsehillintää omaava johtaja sietää epävarmuutta paremmin ja suhtautuu avoimesti muutoksiin.

Kolmanneksi, tunneäly edesauttaa motivoitumista työhön. Motivoituneelle johtajalle työllä on muitakin tarpeita kuin pelkästään rahan saaminen tai arvovallan saavuttaminen. Se motivoi häntä pyrkimään kohti asetettuja tavoitteita tehokkaasti ja tarmokkaasti. Näin hä-nellä on vahva ja optimistinen aikaansaamisen halu sekä halu sitoutua omaan työhönsä ja organisaatioonsa.

Neljänneksi, hyvä johtaja omaa kykyä kokea empatiaa eli hän kykenee ajattelemaan asioi-ta myös toisen henkilön kannalta. Tämä ”lukutaito” antaa hänelle myös taidon vaikuttaa toisen ihmisen toimintaan omaa toimintaansa kehittämällä ja muuttamalla. Näin hän hallitsee tehokkaasti johtamistilanteita erilaisten ihmisten kanssa. Lisäksi hänellä on kyky rakentaa ja ylläpitää osaamista tehokkaalla johtamisella. Hänellä asiakkaiden palveleminen ja asiakasjohtaminen on toiminnan pääasia.

Viidenneksi, tunneälykkäällä johtajalla on kyky hallita suhteita ja verkostoitua. Hän kykenee muiden kanssa toimiessaan löytämään yhteisen perustan ja näin auttaa solmimaan pysyviä ja toimivia siteitä erilaisten ihmisten kanssa. Tämä antaa hänelle vakuuttavuutta sekä antaa tehokkuutta erityisesti muutosjohtamiseen.

Henkinen vahvuus ja tunneäly eivät yksin tietenkään vielä yksistään tee johtajasta hyvää johtajaa. Ne kuitenkin antavat hänelle hyvän pohjan, jota suunnitelmallisella kouluttamisella, itsetutkistelulla ja ohjauksella voidaan kehittää ja vahvistaa. Tärkeitä lisävahvuuksia hyvällä johtajalla on mm. organisaation taloudellisten realiteettien ymmärtäminen, ongelmanratkaisutaidot, erilaisten johtamismenetelmien osaaminen ja niiden soveltaminen käytäntöön, nopea reagointikyky, hyvä intuitio sekä kyky visioida ja luoda strategioita.

”Johtajan auktoriteetti on ansaittava”

Johtajan auktoriteetti ei synny pelkän hierarkkisen aseman kautta, vaan se on ansaittava. Tähän taas tarvitaan enemmän tekoja kuin pelkkiä sanoja. Jo johtajien ja esimiesten valinnoissa tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota johtajakandidaattien henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja persooniin kuin pelkästään suoritettuihin koulutuksiin, ammattipätevyyteen tai rekrytoijan henkilökohtaisiin mieltymyksiin. Suomessa on vielä nykyäänkin liian paljon esimiehiä ja johtajia, jotka johtamisominaisuuksiltaan ja – taidoiltaan ovat alimittaisia tai jopa ala-arvoisia. Nämä johtajat pahimmillaan pilaavat oman johtamansa yhteisön ilmapiirin ja suoritusmoraalin sekä tekevät niistä alisuorittajia. Tällainen voi vaikuttaa jopa koko organisaation tulokseen.

”Hyvä johtaja vie esimerkillään ryhmänsä hyviin tuloksiin”

Sen sijaan hyvä johtaja jo esimerkillään vie ryhmänsä hyviin tuloksiin. Hän osaa hyödyntää erilaisia johtamistyylejä välillä ”ruoskimalla” ryhmäänsä eteenpäin, välillä taas ohjaten ja valmentaen hyviin suorituksiin. Hänelle on tärkeää paitsi tavoitteiden toteutuminen, myös ryhmän toiminnan kehittäminen. Kuten jo vanha totuus sanoo, hyvä johtaja seisoo ryhmän onnistuessa ryhmänsä keskellä ja ryhmän epäonnistuessa oman ryhmänsä edessä. Toisin sanoen, ryhmän tehdessä hyviä tuloksia hän antaa kunnian ryhmälleen onnistumisesta. Ryhmän taas epäonnistuessa ottaa hän lopullisen vastuun ryhmänsä toiminnasta.

Esa Lehtinen

 

PS. Pyynnöstä tulen mielelläni pitämään innostavia teemaluentoja erilaisiin työyhteisöihin johtajuudesta, johtamisen eri alueista sekä työyhteisöjen toiminnan kehittämisestä. Yhteyttä minuun voi ottaa joko puhelimitse: 0500-699818 tai sähköpostitse:esa.lehtinen@kec.fi .

Jätä kommentti

css.php