Hyvä esimies saa työyhteisönsä kukoistamaan

Esimiehiin asetetut vaatimukset ovat viime aikoina lisääntyneet merkittävästi. Esimiehen olisi oltava yhtä aikaa innostava johtaja, loistava strategi, tarkka talousguru ja terävä psykologi. Lisäksi esimiesroolissa on jakauduttava moneen suuntaan. Esimies toimii johdon käsikassarana päätösten käytännön ohjaajana ja samalla työntekijöiden mielialojen tarkkana havainnoitsijana. Henkilöstöjohtaminen on yksi esimiehen tärkeimmistä osaamisalueista. Seuraavassa 10 ”nyrkkisääntöä” tehokkaalle henkilöjohtajalle.

1. Pyri olemaan tasapuolinen kaikkia työntekijöitäsi kohtaan!
Näin on helppo sanoa, mutta tuntuu siltä, että se on usein vaikea toteuttaa. Tietenkään hyvä esimies ei suosi omia kavereitaan eikä luokittele alaisiaan omiin suosikkeihinsa ja ”rupusakkiin”, mutta pitää muistaa, että esimieskin on vain ihminen. Hänellä on omat mieltymyksensä, mutta ne eivät saisi vaikuttaa hänen päätöksentekoonsa. Päätöksenteossa on tietenkin huomioitava ihmisten tuntemukset, mutta kuitenkin päätösten on perustuttava tosiasioihin.

2. Seiso alaistesi keskellä ja edessä!
Esimies elää ryhmänsä kanssa yhdessä niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Ryhmän onnistuessa ja saavuttaessa hyviä tuloksia tulisi kunnia onnistumisesta antaa omalle ryhmälle ja sanoa se myös ääneen. Tällöin ryhmän jäsenet kokevat saaneensa yhdessä jotain aikaan. Onnistumiseen vaikuttaa tietenkin myös hyvä johtaminen, mutta sen liiallinen korostaminen voi viedä pohjaa pois ryhmän yhteishengeltä. Toisaalta ryhmän epäonnistuminen ei saa johtaa siihen, että vastuu siitä siirretään kokonaan ryhmälle

”Lopullisen vastuun oman ryhmänsä toiminnasta ja tuloksista kantaa esimies itse”

. Kohdattaessa epäonnistumisia esimiehen on liiankin helppoa vetäytyä vastuusta ja siirtää se toisten harteille syyllistämällä muita ryhmänsä jäseniä. Kuitenkin on muistettava se tosiasia, että lopullisen vastuun oman ryhmänsä toiminnasta ja tuloksista kantaa esimies itse.

3. Muista rajalliset voimavarasi!
Tutkimustenkin mukaan työntekijöiden viikoittaiset työtunnit ovat vähentyneet, kun taas vastaavasti esimiesten työaika on pidentynyt. Tähän ovat johtaneet monet tekijät, kuten mm. työn vaatimustason kohoaminen ja vastuualueiden lisääntyminen, jotka taas asettavat lisävaatimuksia esimiestyölle. Esimiesten on kuitenkin muistettava omat fyysiset ja psyykkiset rajansa, joita ei voi ilman seurauksia ylittää. Tietenkin on muistettava, että esimiesten voimavaroja eivät koittele pelkästään työn kehittymiseen liittyvät tekijät, vaan osa syistä on sisäsyntyisiä. Yksi tärkeimmistä on ns. korvaamattomuuden tunne, joka on monelle esimiehelle

”Esimiehen on jo omankin jaksamisensa takia opittava luottamaan alaisiinsa ja heidän ammattitaitoihinsa”

suuri stressiä aiheuttava asia. Tätä oiretta potevan esimiehen mielestä mikään asia ei työpaikalla toimi ilman hänen läsnäolemistaan ja valvontaansa. Esimiehen on kuitenkin jo omankin jaksamisensa takia opittava luottamaan alaisiinsa ja heidän ammattitaitoihinsa. Hyvä esimies osaakin delegoinnin taidon ja osaa tarvittaessa sanoa myös ”Ei”, jos hän kokee asetetut vaatimukset itselleen liian korkeiksi.

4. Ole esimerkkinä muille omilla puheillasi ja toiminnallasi!
Sanotaan, että esimies muokkaa ryhmänsä omaksi kuvakseen. Hänen esimerkkinsä kantaa kauas. Pelkät sanat ja ohjeet eivät riitä, vaan tärkeintä on se, miten hän itse toimii. Jos esimerkiksi esimies jättää tervehtimättä omia alaisiaan ja työtovereitaan töihin tullessaan, leviää sama tapa myös hyvin tehokkaasti alaisten keskuuteen. Näin luodaan tehokkaasti ”talon tapa”, johon monet asiaa kysyttäessä vetoavat. Hyvä esimies huolehtii siitä, että hän pitää sanansa eikä anna katteettomia lupauksia. Hän toimii kuten hän itse sanoo ja näin hän luo omaan ryhmäänsä keskinäiseen luottamukseen perustuvan arvomaailman.

5. Muista, että kaikkia et voi aina miellyttää, vaikka kuinka haluaisit!
Esimiehen tehtävänä ei ole joka tilanteessa ja kaikissa päätöksissään miellyttää kaikkia alaisiaan. Tähän yhteyteen sopii hyvin

”Esimiehen työssä on joskus tehtävä kipeitäkin päätöksiä, jotka eivät ehkä aina kaikkia miellytä”

vanha sanonta, että ”kumarrettaessa johonkin suuntaan, näyttää takamusta toiseen suuntaan”. Esimiehen työssä on joskus tehtävä kipeitäkin päätöksiä, jotka eivät ehkä aina kaikkia miellytä. Kuitenkin päätöksissään jämäkkä esimies saa enemmän arvostusta kuin päättämätön ja tuuliviirin lailla kääntyilevä esimies.

6. Opi olemaan näkyvissä ja näkymätön!
Usein kuulee alaisten suusta kommentteja ”esimies kyttää taas” tai ”esimies ei ole koskaan paikalla, kun häntä tarvitaan”. Yksi tärkeä esimieheltä vaadittava taito onkin se, että hän osaa olla paikalla tarpeen sitä vaatiessa ja silloin taas pysyy näkymättömissä, kun työ sujuu hyvin. Esimiehen näkymistä kaivataan työpaikoilla yllättävänkin paljon. Työntekijät arvostavat etenkin suurissa yrityksissä sitä, että ylin johto ainakin silloin tällöin vierailee heidän työpisteissään ja vaihtaa ohimennen muutaman sanan.

7. Salli alaistesi tehdä virheitä!
Kukaan meistä ei ole erehtymätön, vaan kaikki tekevät joskus virheitä. Tämän takia tulisikin työyhteisöön luoda ilmapiiri, jossa ”virheiden tekeminen on sallittua”. Tällöin ”mokan” tapahtuessa voi siitä esimiehelle kertoa mahdollisimman nopeasti ilman tunnetta, että virheen tekijä mollataan tai naulitaan ristille. Näin virhe pystytään mahdollisimman pian korjaamaan. Samalla

”Liian usein työyhteisöissä vallitsee ilmapiiri, jossa pääperiaatteena on syyllistäminen ja syyllisten hakeminen”

voidaan miettiä keinoja, miten sen esille tuleminen voidaan tulevaisuudessa jopa välttää. Liian usein työyhteisöissä tuntuu olevan ilmapiiri, jossa pääperiaatteena on syyllistäminen ja syyllisten hakeminen. Tämä vain johtaa turhiin virheiden peittely-yrityksiin ja valehteluun.

8. Vaadi muilta täydellistä suoritusta, jos itse olet täydellinen!
Kukaan ihminen ei voi olla aivan täydellinen, ei edes esimies. Tämän vuoksi esimieskään ei voi vaatia alaisiltaan täydellisiä suorituksia. Sen sijaan ryhmään on luotava yrittämistä kannustava ilmapiiri periaatteena se, että hyvät saavutukset palkitaan. Esimiehen on tiedettävä sekä oma että myös omien alaistensa suorituskyky ja laadittava kullekin yksilölle henkilökohtaiset vaatimustasot. Nämä voidaan hyvin luoda esimerkiksi kehityskeskusteluiden avulla.

9. Muista vastuusi oman työyhteisösi hyvinvoinnista!
Kuten jo aikaisemmin todettiin, vaikuttaa esimies omalla toiminnallaan ja puheillaan oman ryhmänsä ilmapiiriin. Omien kavereiden suosiminen, lupausten pettäminen, huono johtaminen ja syyllistäminen luo ryhmään riitaisuutta ja klikkiytymistä,

”Jos esimies itse on työyhteisönsä heikoin lenkki, ryhmä on pahassa kriisissä”

jotka taas pahimmillaan voivat johtaa henkiseen väkivaltaan ja jopa työpaikkakiusaamiseen. Ei turhaan sanota, että ryhmä on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Jos esimies itse on se heikoin lenkki, ryhmä on pahassa kriisissä. Esimiehen on tunnettava vastuunsa ryhmänsä henkisestä hyvinvoinnista ja hänen on huolehdittava siitä, että hän puuttuu tarpeen mukaan mahdollisimman tehokkaasti kaikkiin ryhmän ja sen yksittäisten jäsenten henkistä tasapainoa uhkaaviin häiriötekijöihin.

10. Ansaitse auktoriteettisi työntekijöittesi silmissä, sillä se ei tule annettuna!
Esimies ei saavuta alaistensa arvostusta ja kunnioitusta pelkästään hierarkkisen asemansa perusteella. Työntekijät tarkkaan seuraavat oman esimiehensä toimintaa ja vasta luottamussuhteen syntyminen esimiehen ja hänen alaistensa välillä antaa

”Esimiehen auktoriteetti ei muodostu itsestään, vaan se syntyy, tai on syntymättä, esimiehen ja hänen alaistensa yhteisten kokemusten kautta”

esimiehelle johtamisessa tarvittavaa arvovaltaa. Näin esimiehen auktoriteetti ei muodostu itsestään, vaan se syntyy, tai on syntymättä, esimiehen ja hänen alaistensa yhteisten kokemusten kautta. Lisäksi esimiehen auktoriteetti ei ole mikään pysyvä olotila. Sitä testataan jatkuvasti.

Esimiestyö on ihmissuhde- ja vuorovaikutustyötä parhaimmillaan, ja toisinaan myös raadollisimmillaan. Se vaatii esimieheltä monipuolista osaamista vuorovaikutus- ja tiedonhallintataidoissa. Hyväksi esimieheksi ei opi pelkästään koulun penkillä. Se vaatii tervettä itsetuntoa, muiden ihmisten kunnioittamista, hyvää ”ihmisten lukutaitoa”, tarkkaa (ja valikoivaa) kuuntelutaitoa sekä usein myös kokemuksen tuomaa varmuutta. Hyvää esimiestä on pidettävä omassa työyhteisössään kultaakin arvokkaampana, sillä johtajan kyvyillään saa hän kaikista alaisistaan parhaimman esiin.

Esa Lehtinen

 

Jätä kommentti

css.php