Kunnallisten osakeyhtiöitten hallitustyöskentelyä tehostettava

Hämeenlinnan kaupunki on lukuisten muiden kuntien ja kaupunkien tavoin yhtiöittänyt omaa toimintaansa ja palveluitaan osakeyhtiöiksi, jotka kaupunki joko omistaa kokonaan tai omistaa ainakin osan osakepääomasta. Nyt mm. Innopark-esimerkki on tuonut esiin joitakin kysymyksiä siitä, että soveltuvatko kunnalliset yhtiöt osakeyhtiölain henkeen? Poikkeavatko niiden hallintomallit yksityisten osakeyhtiöiden hallintotavoista?

Se on selvää, että osakeyhtiön hallituksen jäsenen roolia ei enää voi kutsua pelkästään kunniatehtäväksi, vaan laki edellyttää hallituksen jäseniltä yhä enemmän vastuullisuutta ja edustamansa yrityksen toiminnan tuntemusta. Varsinkin seurantavastuu korostuu. Hallituksen jäsenen vastuun kannalta osakeyhtiölain tärkeimmät periaatteet ovat pääoman pysyvyys, osakeyhtiön voitontuottamistarkoitus sekä johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuus. Hallituksen jäsenen laistaminen em. vastuuperiaatteista voi johtaa korvausvastuuseen.

Mitä tämä vastuun lisääntyminen merkitsee hallitustyöskentelylle? Ensinnäkin se merkitsee sitä, että hallituksen jäsenen tulee yhä enemmän perehtyä yrityksensä toimintaan, toimintaympäristöön sekä toimintaprosesseihin. Lisäksi hänen tulee pystyä muodostamaan näkemys yrityksen toiminnasta itsenäisesti ilman toimitusjohtajan ja johtoryhmän myötävaikutusta. Tämän vuoksi hallituksen jäsenen on riittävästi paneuduttava sekä yrityksen rahoitushallinnollisiin että myös liiketoiminnallisiin asioihin.

Osakeyhtiön hallituksen pääasiallisena tehtävänä on pitää huoli siitä, että yrityksessä tehdään strategiatyötä. Itse strategiatyö on yrityksen toimivan johdon vastuulla. Hallituksen tulee osallistua yrityksen strategian tavoitetason määrittelemiseen omistajien edustajien ominaisuudessa. Lisäksi hallituksen pitää tehdä päätöksiä tulevista suuntaviivoista. Hallituksen on valvottava myös sitä, että operatiiviset kysymykset eivät liikaa vie johdon aikaa tärkeiden strategisten kysymysten jäädessä liian vähälle huomiolle.

Osakeyhtiölaki ja sen vastuumääritelmät pätevät myös julkisesti omistettuihin yhtiöihin. Kuntien on kuitenkin otettava huomioon yritystoiminnassaan kuntalain vaatimukset. Tämä voi aiheuttaa sekaannusta yritysten hallintotavoissa. Ensinnäkin, yksityisissä yrityksissä omistajuus on helpompi hahmottaa kuin kunnallisissa osakeyhtiöissä. Kunnallisissa yhtiöissä omistajaohjaus on poliittista ja konserniohjeet tulevat kunnan- ja kaupunginhallituksilta. Yhtiön hallituksen jäsen edustaa tietenkin omistajaa, mutta omistajuus on kasvottomampaa ja epämääräisempää kuin yksityisissä yrityksissä. Tällöin hallituksen jäsenen suhde omistajuuteen voi olla sekavaa ja vaikeasti sisäistettävissä. Tämä voi aiheuttaa ongelmia sitoutumisessa. Samoin rooli omistajan edustajana on hallituksen jäsenelle vaikeammin määriteltävissä kuin yksityisessä osakeyhtiössä.

Toiseksi, yhtiöiden hallitusten jäsenten valintakäytännöt poikkeavat toisistaan. Yksityisissä yhtiöissä jäsenet valitaan selkeästi edustamaan omistajaa ja valinnoissa korostetaan asiantuntemusta yrityksen toimintaan liittyvissä asioissa. Tämän vuoksi jäsenet ymmärtävät oman tehtävänsä ja asemansa. Kunnallisissa yhtiöissä ei asiantuntemus ole hallitusjäsenyyden kriteeri., vaan hallitukset valitaan 4 vuoden välein valtuuston poliittisten voimasuhteiden mukaan. Tällöin hallitusten jäsenten valinnoissa liian suuri painoarvo on sopivalla poliittisella taustaryhmällä eikä asiantuntemuksella. Asiantuntemusta on kyllä pyritty monien yritysten hallituksissa lisäämään, mutta ei vielä tarpeeksi. Lisäksi sekaannusta aiheuttaa vielä se, että kunnissa usein samat ihmiset valitaan useiden eri yhtiöiden hallituksiin. Tällöin paneutuminen yhtiöiden asioihin jää vielä vähäisemmäksi.

Kolmanneksi, mitä tulee hallitustyön päätehtävään eli strategiatyöhön ja päätöksentekoon, erot ovat suuria yksityisissä ja kunnallisissa yhtiöissä. Yksityisissä yhtiöissä hallitukset pystyvät aktiivisesti osallistumaan strategiatyöhön sekä valvomaan toimivan johdon työskentelyä, jopa erottamaan toimitusjohtajan. Kunnallisissa yhtiöissä valtuustot ja kunkin yhtiön toimialasta vastaavat lautakunnat määrittelevät yhtiöitten strategiat ja tavoitteet sekä valvovat yhtiöiden toimintaa. Hallituksen rooli yhtiön hallinnossa on huomattavasti vähäisempi ja myös epäselvempi kuin yksityisissä yrityksissä.

Neljänneksi, kuten jo aikaisemmin kerroin, osakeyhtiölaissa mainitaan yritysten voitontuottamistarkoitus, mikä onkin luonnollista yksityisyritysten toiminnassa. Kunnallisissa yhtiöissä voitontuottamistarkoitusta ei aina ole, vaan tärkeintä on menojen ja tulojen tasapaino. Tämä tietenkin osaltaan aiheuttaa yhtiöiden hallitustyöskentelyyn sekavuutta.

Miten sitten voisi kehittää kunnallisten osakeyhtiöitten hallitustyöskentelyä? Yksi tärkeimpiä asioita olisi jäsenten sitouttaminen. Tämä edellyttää sitä, että ensinnäkin hallitusten jäsenten valintakriteerejä tulisi miettiä kunnissa nykyistä tarkemmin. Valinnoissa pitäisi kiinnittää huomiota poliittisen sopivuuden sijasta enemmän asiantuntemukseen yritysasioissa ja hallitustyöskentelyssä. Yksi mietittävä asia olisi vielä se, että löytyisikö poliittisten piirien ulkopuolelta nykyistä enemmän sopivia hallitustyöskentelystä kiinnostuneita asiantuntijajäseniä? Tämä voisi tuoda mukanaan kuntalaisten kaipaamaa hallinnon avoimuutta. Toiseksi, valittujen hallitusten jäsenten tulee tutustua edustamiensa yritysten toimialaan ja yritykseen itseensä. Tässä yhteydessä myös tutustuminen osakeyhtiölain hallitustyösken-telypykäliin voisi olla hyvä asia Kolmanneksi, sitouttamisen porkkanana, sekä myös kiinnostuneiden jäsenten rekrytoinnissa, voisi harkita myös nykyisten kokouspalkkioitten korottamista paremmin vastaamaan työn vastuullisuutta.

Hyvä ja asiantunteva hallitustyöskentely on tärkeä yhtiöiden johtamista ja toimintaa ohjaa-va tekijä. Tämän vuoksi kunnallisten yhtiöiden hallitustyöskentelyn kehittämiseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Kehittämisessä on turvattava omistajaohjauksen selkeys, yhtiöiden, ja samalla myös veronmaksajien, edut sekä päätöksenteon läpinäkyvyys. Hallitusten jäsenten osaamiseen ja sitouttamiseen on panostettava. Parhaimmillaan kuitenkin yhtiöittämisen kautta saatu toiminnan tehostuminen hyödyntää kaikkia kuntalaisia aikaisempaa tehokkaammalla ja laadukkaammalla palvelulla.

3 kommenttia artikkeliin “Kunnallisten osakeyhtiöitten hallitustyöskentelyä tehostettava”
  1. avatar Sari Rautio sanoo:

    Morjens, ja samaa mieltä Esan kanssa liki kaikesta! Kaupungin omistajapoliittiset ohjeet ovat työn alla ja valmistuvat maaliskuun alkuun mennessä, nyt ne ovat lausuntokierroksella.

    Tällä vaalikaudella vain kokoomus nimesi ns asiantuntijoita yhtiöihin, mutta myös polittista osaamista tarvitaan – koska kyseessä ovat kaupungin konsernin osat.

    Koulutus ja sitouttaminen on ehdottoman tärkeää. Siitä haluamme kirjauksen myös ohjeistuksiin.

    Sari

  2. avatar Juhani Lemström sanoo:

    Terve,

    Ensiksi omistajan/omistajien on kyettävä itselleen ja muille määrittämään yhtiön tarkoitus ja taloudellisesti kestävä toimintapohja. Omistaja valitessaan edustajiaan hallitukseen valitsee heitä hoitamaan omia etujaan em. pohjalta. Omistajan edun ja yhtiön edun täytyy olla yhtenevät ja hallituksen ohjenuora! Joissakin yhteyksissä olen havainnut, että hallituksen jäsen ei oikein pysty irtautumaan oman taustaorganisaationsa tavoitteista, jotka saattavat hankaloittaa yhtiön edun hahmottamista hallitustyöskentelyssä. Koulutus ja muu oppiminen tietenkin auttavat tässä asemoinnissa.

    Toivottavasti yhtiömallia jaksetaan julkisellakin puolella kehittää. On se kuitenkin omilla säännöksillään varsin selkeästi säännelty toimintamalli. Muista julkisen toiminnan organisoitumismalleista en osaa sanoa juuri mitään. Kovin tehokkailta ja reagoivilta ne eivät näytä?

  3. avatar Esa Lehtinen sanoo:

    Tervehdys!

    Olet Juhani oikeassa, että julkisen puolen organisointimalleissa on tosiaan vielä paljon kehittämistä. Ehkä yksi suurimpia ongelmia on siinä, että päätöksiä tehdään liian lyhyellä tähtäimellä. Asioita ajatellaan, hieman kärjistäen, usein vaalikausi kerrallaan. Sen sijaan pidemmän tähtäimen suunnitteluun käytetään turhankin vähän resursseja. Toinen ongelma on siinä, että julkisen puolen organisaatioissa toimitaan liian usein reaktiivisesti eli asioihin/muutoksiin reagoidaan liiankin usein vasta asioiden jo tapahduttua. Sen sijaan proaktiivista ajattelua harrastetaan turhan harvoin. Ehkä tässä yksi syy voisi olla raskas ja hidas hallintokulttuuri. Olen itse työni puolestani ollut mukana sekä kuntien Paras-hankkeessa että myös valtion Tuottavuus-ohjelmassa ja siellä nuo em. asiat ovat tulleet hyvin esille. Molemmissa ohjelmissa on ollut hyvät tavoitteet, mutta toteuttaminen mm. kustannusten karsimisella ns.”juustohöylämenetelmällä” on ollut välillä tosi epäonnistunutta ja kohteet väärin kohdistettuja. Sitten jälkeenpäin joudutaan tekemään paikkauksia. No, pitää toivoa, että virheistä opitaan ja asioihin tulee tulevaisuudessa parannusta.
    Terveisin Esa L.

Jätä kommentti

css.php